Osaaja
07.04.2012 19:46
Se on, kuulkaas ystävät, niin, että on kansanedustajia ja kansanedustajia. Ja vaikka kaikki nuo laitettaisi samaan joukkoon, olisi Rajamäki omaa luokkaansa Suomen itäisellä kolkalla. Luultavasti pärjäisi laajemmassakin tarkastelussa.
Tammikuun alussa kirjoittelin tällaista.
http://neetaroppanen.com/2012/01/06/kipea-amk-paatos/
Ammattikorkeakoulujen lausunnot menivät ministeriöön, ja sieltä on palaute tullut. Savossa ei ihan ymmärretty, mitä saamamme vastaus tarkoittaa. Vielä viime tiistaina (3.4.12) rehtori Tolppi kertoi isoilla kirjaimilla SS:ssa, että Varkauden nuorisoaste loppuu.
Hän ei osannut arvioida ”vastustajaansa” oikein, mutta on sittemmin ottanut lusikan kiltisti käteen ja syö ministeriön tarjoamaa soppaa.
Suomeksi tilanne on siis se, että eivät nuo faktat Varkauden osalta mihinkään ole muuttuneet. Edelleen on varmasti haastetta saada sinne opiskelijoita. Valtuuston tekemän päätöksen jälkeen kuitenkin kansanedustaja Rajamäki päätti, että tämä ei ollut vielä tässä. En minä sitä oikeasti tiedä, mitä kaikkea Kari on tehnyt, mutta lehdistä seurattuani voin arvata, että paljon.
Varkaudessa siis jatkuu energiatekniikan opetus siten, että uusiakin opiskelijoita sinne otetaan. Kyseessä on kolmen vuoden lisäaika. Opetusministeriö tuli vastaan erillisrahoituksen kanssa.
On hienoa, että Pohjois-Savon ja etenkin Varkauden tilannetta tuetaan. Näin ei olisi tapahtunut ilman Rajamäkeä. Ihan leijonaemo Varkautta kohtaan, eikä siinä mitään pahaa – päinvastoin!
Kuntakäsittämättömyys
17.03.2012 10:44
Mietin silloin tällöin näitä juttuja kirjoitellessa, että paljonko sitä haluaa itsestään antaa ja kertoa tätä kautta. Ja sittenpä tämä onkin tosi asiapainotteinen blogi, mutta ei sekään kirjoittajasta aivan epäaitoa kuvaa anna.
Nyt meinaan hiukan poiketa linjasta. Viimeisin kirjoitukseni kuntakuulemisesta sisälsi monta riviä, jotka ennen julkaisemista pyyhin pois. Pikaluin sen just, ja kirjoitus ei kuvaa tunnetilojani tuolloin.
Kuntakuulemistilaisuus oli ahdistava. Sieluni nyrjähti. Kun seuraavana aamuna heräsin, vieläkin oli olo, että kaikki ei ole kohdallaan. Tiedätte varmasti sen nakerruksen, joka takaraivossa hiertää, jos asiat eivät ole tasapainossa. Monta asiaa sisällään pitänyt työpäivä ja kokous päälle asettivat mittasuhteita kohdalleen.
Minua ahdisti kuntapäättäjien vastuuttomuus. He valtaosassa puheenvuoroja asettivat puolueensa oppositioviestin maakuntamme asian edelle. Markku Rossi, jonka titteliä en tässä kohtaa enää osaa tai halua määrittää, koska hän käytti niitä huolimattomasti ja harkitsemattomasti, on hyvä esimerkki.
” Kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) näytti ministerille Kuopiossa, mistä kana pissii. Se sano jotain sodasta. Että kohta tulee jatkosota, jos meininki ei muutu.
Hyvä, Markku Rossi! Uhkakuvia väkivaltaisesta yhteenotosta, juuri tällaista poliittiseen retoriikkaamme onkin kaivattu lisää.” Näin tilannetta kuvaa tämänpäiväisessä Savon Sanomissa toimittaja Janne Laitinen (http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/sul-on-pokkaa-ainakin/740888).
Kun istumme Rossinkin kanssa samassa tilassa maakuntamme tilannetta pohtimassa, hän on enemmän kuntaliitosten kannalla kuin niitä vastaan. Ja kun kuulin näitä puheenvuoroja riittävän monta, tuntui, että jotakin kierrettä en heti saa ruuvattua kohdalleen tässä asiassa.
Asia kolahti siksi, että nyt jonkun vuoden ajan olen ollut käytännössä mukana tekemässä tätä muutosta, ja yhtäkkiä vastuullisiksi kuvittelemani ihmiset käyttäytyvät Laitisen tuossa ylhäällä kuvaamalla tavalla. Vaihevirhe.
Naapurikuntien ihmiset, joiden kanssa olemme muutosta puuhanneet käytännössäkin, osasivat kiihkottomasti asiasta kertoa. Heitä on helppo arvostaa. Iisalmelaistoverilta kuulin Seppo Kääriäisen hyväksyttäneen puheensa kaupunginhallituksella etukäteen, mikä on viisautta. Ei varmasti ollut mitään Sepon keskustalaisesta arvovallasta pois tuolla tavalla.
Ja parhaillaankin mietin, missä vaiheessa nämä puheita pitäneet keskustapäättäjät unohtivat ne maakunnan immeiset, joiden hyvinvoinnista on kyse?
Puoluevaltuusto
11.03.2012 11:15
Ne asiat sitten. Mediassa on tietenkin ollut kymmenistä puheenvuoroista ne pätkät, joissa ihmiset kertoivat tyytymättömyydestään. Otetaan asia kerrallaan.
Vaalipiiriuudistus. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa on tunne, että heitä kohdellaan nyt väkivalloin. P-K avioituu meidän kanssamme, E-S Kymen. Sääli, etten voi vielä linkittää teille tämänpäiväistä Savon Sanomien Liukkosen yliötä. Teen sen, jahka se verkkoon joutuu (eli nyt http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/siirtomaaherrojen-touhua/739871). Jotakin siitä kohta teille lainaan, koska siinä on erittäin hyvä analyysi aiheesta. Minä vedän nyt alla muutaman mutkan suoraksi, vaan tieten.
Uudistus on tarpeen, koska väestön liikkumisen myötä äänikynnys mm. juuri täällä Itä-Suomessa on noussut kohtuuttomaksi. Se on epätasa-arvoinen. Muistatte varmaan toissa vaaleista Tarja Cronbergin, joka ei noin 7800 äänellä päässyt eduskuntaan. Viimeisenä Pohjois-Karjalasta läpi meni meidän edustajamme hiukan vajaalla 4400 äänellä. Samaa ongelmaa on Lapissa ja Satakunnassa.
Asiasta kuitenkin sovittiin hallitusohjelmassa. Tämä oli vihreiden kynnyskysymys. Liukkonen kuvaa asiaa yliössään näin ”Ratkaisu tehtiin kokoomuksen ja vihreiden tahdosta. Molemmat puolueet laskevat, että ne hyötyvät ratkaisusta. Alaston puolue-etu ajoi alueiden oman tahdon ohi.”.
Me juhlimme viime keväänä sitä, kuinpa paljon meidän tavoitteitamme saatiin hallitusohjelmaan. Kipeää tekee nyt se, kun muut realisoivat omia tavoitteitaan. Ilman niitä tätäkään hallitusta ei olisi. Kivaahan se ei ole, mutta vaikeampaa olisi olla olematta sanojensa mittainen.
Puoluevaltuustomme kannanotossa (jotka ovat aina kaiken kirjallisesti tuotetun aineiston bestsellereitä) asiasta sanotaan näin ”SDP on hyväksynyt tehdyn kompromissin vaalipiirijaon uudistamisesta ja sitoutuu sen toteuttamiseen. Puoluevaltuuston on pahoillaan, että Itä-Suomeen ei luotu yhtä yhtenäistä aluepoliittisesti ja kulttuurisesti vahvaa vaalipiiriä nykyisistä Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireistä”. Jatkuu se tuostakin, mutta tässä nyt osa.
Puolustusvoimauudistus tulee koskettamaan myös Pohjois-Karjalaa. Aiheesta on käyty jo melko iso keskustelu puolesta ja vastaan perusteluineen, enkä niihin tässä enää palaa. Kirjoitin siitä aikaisemmin. Ymmärrän minä hyvin sen, että samanaikaiset suuret muutokset eivät tunnu pelkästään hyvälle.
Ammattikorkeakoulu-uudistus. Paikkoja leikataan joka puolelta maata nuorten määrän vähetessä. Kaikki muu olisi vastuutonta. Kuntapäättäjänä olen koko ajan tekemissä sen kanssa, että isommillekin resursseille olisi käyttöä. Jos meillä on koulutuspaikkoja nuoria enemmän, sitä vähemmän meillä on mahdollisuutta vastata kasvavaan tarpeeseen toisaalla.
Keskustalaiset ovat sitä mieltä, että tämä uudistus vesittää nuorisotakuun. Tuskin vesittää – repertuaari takuun luomiseen on paljon, paljon laajempi kuin vain amk-paikat. Siellä puhutaan toisen asteen opiskelupaikoista, työpajoista, harjoittelupaikoista jne.
No, sitten kuntarakenneuudistus. Paljon on siitä vielä sumussa, kun esimerkiksi rahoitus on auki. Puoluesihteerimme on jo pitkän aikaan suositellut puhumaan suoraan politiikassa. Joudun asiaa tässä vähän harkitsemaan. Katsotaan, kuinka saan sanani aseteltua.
Maakuntien joukkoon mahtuu esimerkiksi sellaisia (ei nyt ala kovin lupaavasti minustakaan…), joissa on vahva keskuskunta/-kaupunki tai useampia. Sitten on kehyskuntia, kuten aikanaan oli esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunta, joka muuten lukee passissani syntymäpaikan kohdalla. Muistakaa siis, että tätä kirjoittaa alkujaan kehyskuntalainen.
Sitten on isompi joukko erilaisia kuntia. Osan tuloista valtionosuudet muodostavat merkittävän osuuden. Suomalaisissa kunnissa tapahtuu oikeasti myös sitä mainostettua huoltosuhteen heikkenemistä, eli vähemmän on työssäkäyviä veronmaksajia ja enemmän niitä, joiden elosta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista verorahoilla huolehditaan.
Samalla väki muuttaa (vieden sen äänioikeutensakin) pieniltä paikkakunnilta, niin että ainakaan entisenlaisiin palveluihin ei ole edes tarvetta, saati varaa.
Kuntauudistus perustuu ydinajatukseltaan siihen, että jokaisesta suomalaisesta voitaisiin pitää säällisesti huolta asuinpaikasta huolimatta. Mitä enemmän muutoksen kanssa jahkataan, sen heikommin me aidosti välitämme näistä reuna-alueiden ihmisistä. Muistettakoon, että Itä-Suomi on tuolta piäkaupunkiseudulta katseltuna reuna-aluetta, mistä syystä meidän on oltava tarkkana.
Kehitystä kyllä tapahtuu koko ajan. Kuopion seudullakin meillä on yhteistyötä ja ajatuksia siitä monen kunnan kanssa. Mutta onko tätä järkevää hoitaa niin, että kolmesta elementistä -keskus/kehys/muut- kaksi liikkuu? Olisiko oikein, että kehyskunta, joka kiistatta hyötyy asemastaan, ottaisi vastuuta myös maakunnasta muutoin? Vai onko se vain muiden + keskuskuntien asia? Ja kuten sanottua, ennen suurempia rytinöitä olisi tarpeen tietää, kuka lopulta tässä maksaa mitäkin.
Kuten valtuustossamme eilen kuultiin, ei tämä päätöksenteko ja vastuunkanto aina pelkkää onnea ja autuutta ole. Siltikään niitä vaikeita ja kipeitä asioita ei voi jättää tekemättä. Lopulta, katsokaas, joku ne tekee kuitenkin.
Kuvasta saatte tehdä haluamanne johtopäätökset.
Helsingin yössä
Toivo tänne
24.02.2012 9:40
Usein kerron täällä, kun mulle tulee paha mieli Savon Sanomien jutuista. Pakko siis tasapuolisuuden nimissä on kertoa, kun onnistuvatkin. Ensinnäkin tätä http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/tahto-ei-niin-vain-h%C3%A4vi%C3%A4/734476 pidin varsin asiallisena.
Varsinainen asiani kuitenkin liittyi tähän kuntarakennekeskusteluun. (”Kuntarakenne” on muuten aika tylsä sana.) Kun me maanantaina ohjausryhmässä päädyimme suosittelemaan liitosta, oli tiistain SS:n etusivulla otsikko ”Liitos ei karsi Nilsiän lähipalveluja”.
Otsikko osuu ihmisten pelkojen ytimeen. Pelkojen, jotka estävät aidosti järkevänkin toiminnan. Olen nyt aamusta vähän kiireinen (talvilomapäiviä kun vietän), mutta palaan tähänkin aiheeseen viikonlopun aikana. En sitä tuottavuuttakaan ole unohtanut.
Mietityttää se, että vaikka SS:n otsikko on tässä tapauksessa oikea ja hyvä, se saattaa luoda ihmisille odotuksia, joita tulevaisuus ei pysty minkään muotoisena täyttämään.
Valtion talous on pahasti alijäämäinen, ja välttääksemme Kreikan kohtalon asia on korjattava tavalla tai toisella. Pohjois-Savossa kuntien taloudessa ei ole hurrattavaa, oli liitoksia tai ei. Millä eväillä me onnistuisimme nykymenon säilyttämään, jos valtiolta ei saada missään tapauksessa aiempaa enempää, ja kuntien velkaantuminenkin on pysäytettävä?
Nilsiän kanssa meillä on toivoa jostakin enemmästä, koska Tahkon kautta meillä on mahdollisuus suurempaan matkailu- ja verotuloon. Muuten toivon perään saattaa joutua hetken huutelemaan. Eikä me olla luovutettu.
Kuntakuulumisia Keskustan kunnailta
08.02.2012 21:59
Tietämätön ja asioihin perehtymätön päättäjä on aina vietävissä. Riittää, kun vetää oikeasta tunnenarusta, ja silloin on ääni käytettävissä. Viejän käytettävissä. Esimerkkejä aiheesta on paljon – pieniä ja isoja.
Tälle päivälle osui monta uutista. Osui sitten vaalien takia tai ei, mutta osui. Pohjois-Savo on Keskustan vahvaa aluetta, mistä syystä huuto tullee kuulumaan melko kovana. Tai on se jo alkanut.
Tänään saatiin julkisuuteen valtionvarainministeriön julkaisu ”Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenneselvitys” siihen liittyvine karttoineen. Hyvä. Euroopan tämänhetkisen tilanteen pitäisi selventää jokaiselle, että valtio voi oikeasti elää yli varojensa ja siitä on seurauksia, joista kovimmin maksavat ne, joilla muutenkaan on tuskin mitään. Plus kaikki muut.
Pohjois-Savo tarvitsee tämän muutoksen, koska
- väkimäärä laskee vuosina 2010–2030 ennusteen mukaan 1,7 %
- huoltosuhde heikkenee, eli vähemmällä porukalla huolehditaan aikaisempaa isomman joukon elatuksesta
- taloudellisesti olimme vuonna 2010 maan kolmanneksi heikoin alue
- kuntamme ovat velkaisia, veroprosentteja on jouduttu nostamaan ja valtionosuudet näyttelevät erittäin isoa roolia monen kunnan budjetissa
- me ei tehdä enää tarpeeksi lapsia
Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että joka puolella maakuntaa ei pystytä säällisesti huolehtimaan ihmisten palveluista, jos elämää jatketaan nykymallin mukaan.
Mainitsemastani raportista löytyy sivulta 193 väliotsikko ”Työryhmä esittää, että Pohjois-Savoon asetettaisiin kolme erityistä kuntajakoselvitystä seuraavien uusien kuntien muodostamiseksi”. Sitten on lueteltu kolme kuntarypästä, joista yhdessä on Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Tervo, Tuusniemi, Suonenjoki, Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Rautalampi, Vesanto sekä ainakin osa Leppävirrasta. Myös Rautavaara voi kuulua tähän kuntaan. No kappas.
Koska yritän välttää kapulakieltä, en oikein enää tiedä, kuinka lainaan selvitystä…
No, tavoite on, että esimerkiksi Kuopion seutu – alue, jolla ihmiset liikkuvat työn ja esimerkiksi kauppa-asioinnin vuoksi – olisi yhtä kehitettävää aluetta. Kaavoituksesta ja elinkeinopolitiikasta tulisi varmasti järjellisempää, ja muun muassa nämä asiat vaikuttavat siihen, saadaanko tälle alueelle työtä ja työpaikkoja. Tilipäiviä lasten isille ja äideille.
Uskoakseni puolueeton taho on kirjoittanut raporttiin tällaisen asian Siilinjärven ja Kuopion hankalasta suhteesta. ”Näiden kahden kunnan yhdistyminen on kaikkein tärkein Pohjois-Savossa tarvittava yhdistyminen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen näkökulmasta.” Siilinjärven kunnanjohtaja Lötjönen kommentoi tätä tuoreeltaan Savon Sanomien nettiuutisessa: ”Toteutuu vain pakon edessä.” No kappas.
Lottovoitto on jo se, että asia selvitetään. Tehdään nyt edes se vaikka pakolla. Muun pakon hedelmällisyyteen en juuri usko. Ihan täysin en ymmärrä sitä, että viiteryhmäni SDP sitoutuu uudistukseen, mutta sanoutuu irti kartoista.
Eikö nyt joku selvityspohja – järjellä perusteltu – ole kuitenkin hyvä olla, josta keskustelu voidaan aloittaa? Jos asia olisi jätetty amebamaisesti hyllymään, poru se olisi tullut siitäkin, kun mistään ei saa mitään otetta.
Minusta raportista löytyvät lauseet tuovat valoa elämään, jos kovin vaatimattomasti haluaa asian ilmaista. ”Nykyisen Kuopion kaupunkiseudun ydin on sekä väestöllisesti että taloudellisesti niin vahva, että se pystyy kantamaan pienempien kuntien haastavankin väestökehityksen. Uudella kuntarakenteella pystyttäisiin turvaamaan väestökehitykseltään heikoimmassa asemassa olevien kunnan reuna-alueiden elinvoima ja niiden asukkaiden palvelut.”
Millä asialla on puolueet, jotka tuota ajatusta vastustavat? Keskustan Kiviniemi totesi tänään Ylen uutisissa, että ”taloudelliset perusteet puuttuvat”. Häh?
Melkein yhtä hyvä kommentti oli jollakin kuntalaisella jostakin päin Suomea samoissa uutisissa. Hän pelkäsi, että ”kaikkialle tulee niin pitkä matka”. Raporttiin olisi pitänyt kirjata, ettei yhdenkään kunnan maantieteellinen sijainti muutu. 
No, ehkä tämä kuntalainen pelkäsi palveluiden siirtyvän. Niin, siihen on varmasti löydettävä uusia ideoita, jatkettiin sitten vanhalla mallilla tai hypätään uuteen kelkkaan. Maailma ei säily ennallaan, vaikka kuinka jalkaa polkisimme.
Olisi vastuuttomuutta jättää tämä asia nyt kesken.
Kipeä amk-päätös
06.01.2012 11:56
Kuluvalla viikolla oli tällaista.
Asia on surullinen ja ikävä. Olin tätä edeltävän valtuustokauden Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymähallituksessa varapuheenjohtajana. Minulle ei jäänyt kuvaa, että Varkaus olisi ollut koulun johdon päässä samassa asemassa kuin Kuopio ja Iisalmi. Siitä taitettiin välillä peistä kovastikin. Mutta sanottakoon, että kyse on henkilökohtaisesta tuntemuksesta.
Tuo tai jokin muu tekijä johti siihen, että Varkaudessa ei saatu aikaiseksi sellaisia kehittämistoimia, että koulutuksesta olisi tullut vetovoimaista. Sellaista, että nuoret olisivat sankoin joukoin halunneet sinne opiskelemaan. He eivät halua. Heikoimmillaan tilanne on, että yhtä opiskelupaikkaa kohden ei ole edes yhtä hakijaa.
Suomalaisten ikärakenteen muuttuessa aiempaa vahvemmin ikäihmispainotteiseksi myös koulutusrakenteet muuttuvat. Yhteiskunnallisesti ei ole uskoa siihen, että kaikki ikäihmiset hakisivat opiskelemaan…Näistä muutoksista Savoniakin joutuu kantamaan osansa. Vuonna 2012 meillä on 1278 aloituspaikkaa, vuonna 2013 1133 paikkaa. Vähennystä on 145 paikkaa.
Koin menneen viikon päätöksen sellaiseksi, että nykyisillä eväillä emme jätä Varkaudelle mitään mahdollisuutta menestykseen koulutuksen osalta. Uusilla toimintamalleilla annamme vielä täyden mahdollisuuden yrittää.
Varkaus yrityksineen hankkii meille ison osan tämän maakunnan vientitulosta. Tekemämme päätös huolestuttaa yleisesti siksi, että saavatko nämä yritykset jatkossa osaavaa työvoimaa. Meille esiteltiin ”Varkauden toimintamalli”.
En ala sitä yksityiskohtaisesti esittelemään, mutta se sisältää muun muassa Kuopioon opiskelemaan hakeneiden ohjaamista suorittamaan osan opinnoistaan Varkaudessa (työelämäläheisessä opintopolussa). Vastuuta on isosti myös yrityksillä. Jos tarjolla on kiinnostavia harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, nuoret kyllä sinne tiensä löytävät.
Joka tapauksessa päätöksemme oli vain Savonian esitys OKM:n palauteeseen. Melko varmaa on tässä vaiheessa se, että 145 aloituspaikkaa meiltä vähenee, mutta kuinka – jää nähtäväksi.
Illasta palaan Lipposeen ja mediaan. Kuulemisiin.
Kun veturista hartiat tuli
27.10.2011 21:46
Ihmettelin muutama vuosi sitten, kun kunnat ovat milloin vetureita, milloin hitaasti kääntyviä laivoja. Olimme sitten toveri Kosusen kanssa budjettineuvotteluissa, ja kuullessamme miljoonatta kertaa laivajutun Jaakko kuiskasi, että Kuopiosta tulee kuntatalouden sukellusvene. =) Ei onneksi tullut. Saatiin sitä isoa laivaa käännettyä.
On tässä sitten oltu Itä-Suomen veturina, mutta kyllä näissä kuntayhteistyökeskusteluissa on nyt melko monesti mainittu leveämmät hartiat. Mikäs siinä, voidaan sitä olla hartiatkin.
Olen Kuopion valtuustossa nyt toista kautta. Aloittaessani valtuustossa vuonna 2005 Kuopio-Vehmersalmi-liitos tapahtui samaan aikaan. Karttula-liitos tapahtui nyt vuoden vaihteessa, ja olen ollut mukana kuntaliitosseurantatyöryhmässä. Olin jäsenenä myös Kuopio-Suonenjoki-kumppanuusselvityksen poliittisessa ohjausryhmässä (voi taas tätä kieltä…). Kuntayhteistyö ei siis ole ihan tuntematonta.
Siitä huolimatta tämä yhteistyö Nilsiän kanssa on ensimmäinen, jossa saan olla osallisena näin läheltä ja alusta. Tämä on hienoa, mielenkiintoista ja jännää.
Illalla tapasimme toisemme kaupunginhallitusten voimin. Toki paikalla oli virkamiehiäkin. Vaikka olimme melko tarkasti ryhmittäytyneet omille puolillemme pitkää pöytää, henki oli pelkästään hyvä.
Oli selvää, että halu yhteistyöhön on molemminpuolista, ja luottamus on kunnossa. Tästäpä on hyvä lähteä ratkomaan eteen tulevia asioita. Niitä tulee, se on varmaa.
Ei oikeasti ole olemassa yhtään kuntapäättäjää, joka tavoittelee huonompia palveluja ja heikompaa vetovoimaa. Nyt asioita aletaan pohtia taas vähän uudella porukalla, minkä uskon tuovan uusia näkökulmia pöytään. Tähtäimessa parempi tulevaisuus.
Asialistalla meillä on ainakin lähidemokratiaa, lähipalveluja, Tahkon kehittämistä ja monta muuta juttua.
Kuopio ja Nilsiä tekivät kuntaliitosselvityksen vuonna 2003. Se kaatui tuolloin. Yhtenä syynä oli pelko palveluverkoston karsiutumisesta isompaan liityttäessä. Näinä vuosina talouden haasteet on pakottanut tekemään pelätyt muutokset, ja selvitystä päästään pohtimaan toisista lähtökohdista.
Hyvä Pohjois-Savo!
Meille kaikki ja mieluiten nyt
18.09.2011 8:53
Tavattiin eilen tovereiden kesken Varkaudessa. Meitä oli Pohjois-Karjalasta ja kummastakin Savosta. Tapaaminen oli hyvä. Lehtiin on noussut tuolta alueellistamisen kannattaminen.
Backman kertoi SDP:n haluavan siirtää muun muassa Kelan ja verohallinnon työpaikkoja pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Hän kritisoi myös edellisen hallituksen käyttämää alueellistamistapaa, jolla Fimea siirrettiin Kuopioon.
Ajatuksena oli, että ei pidä siirtää työpaikkoja ihmisineen, vaan siirrettävissä olevia työpaikkoja. Esimerkkinä tästä voisi todella olla, ettei eläköityvän Kelan etuuskäsittelijän tilalla palkata uutta Helsinkiin, vaan vaikka Rovaniemelle.
Rehellisyyden nimissä sanottakoon, että olen Fimea siirrosta kuitenkin hyvilläni, vaikka siitä porua on riittänytkin.
Ja sitten seurasi minulle uusi asia. Merkillistä, että johonkin uutteen aiheessa törmään, kun asun täällä alueellistamista Ässä-arpavoiton lailla odottavan alueen sydämessä, ja tähän poliittiseen touhuunkin olen osallistunut jo jonkin aikaa.
Perusteena ei ole se, että meidän nyt vaan on saatava niitä työpaikkoja tänne maakuntaankin, että täälläkin riittää elämisen mahdollisuuksia, vaan…
Backman: ”Alueellistamisen periaatteena on vapauttaa pääkaupunkiseudulla työvoimaa yksityissektorin käyttöön.” No niin, totta kai.
Yksikään yhteiskuntaa millään tapaa seuraava ei ole voinut välttyä tiedolta, että tulevina vuosina meillä on ammatteihin valmistuvia ihmisiä vähemmän kuin työstään eläköityviä. Vaikka alueellistaminen ei tätä ongelmaa ratkaise, helpottaa se hiukan yksityisen sektorin tilannetta pääkaupunkiseudulla. Tasaa työvoiman käyttöä, eli helpottaa painetta pääkaupunkiseudulla, vähentää työttömyyttä maakunnissa. Kuka tätä muka voisi vastustaa, hei?
Ja vaikka jo sanan ”yksityissektori” käyttämisestä saa porukoissamme oikeistodemarin leiman, on sitä käytettävä siitä huolimatta. Yritysten kautta meille syntyvät työpaikat, joista saadaan verotulot, joilla rahoitetaan julkisen sektorin työt ja palvelut. How simple is that?
Minulla olisi paljon asiaa joistakin muistakin kuluneen viikon kokouksista ja lisää eilisestäkin. Jatkan niistä tuonnempana.
KalPa pelasi eilen hyvin, mutta ei tulos 5-1 Tapparaa vastaan ihan pelkkää omaa hyvyyttä ollut. Juteltiin muutama sana Kapasen Hanneksenkin kanssa, muttei pelistä, vaan Hanneksen nykyasuinpaikasta, eli Syväinniemestä.
http://www.viikkosavo.fi/web/pdf/index.html Ja sieltä sivu neljä. Laitan tämän tähän siitä huolimatta, että olo on kuin itseään siteeraavalla Paavo Väyrysellä. Tai ei kai sentään ihan?
Palataan tähänkin.
Mitäs sitten, Pohjois-Savo?
16.07.2011 8:40
Ellei se olisi itsestäänselvyys, kertoisin politiikan olevan ryhmärajat ylittävää yhteistyötä (jossa muuten erimielisyyksilläkin on kehittäviä vaikutuksia). Kopioin tähän viimeisimmän Viikkosavo –kolumnini, ja kerron siitä saamastani palautteesta. Pahoittelen, ettei tässä toimi kursivointi, joka tekisi lukemisestanne vaivattomampaa.
”Jyväskylän Siilinjärvi
Jyväskylä on minulle kaupunki, jossa voin törmätä muihinkin sukulaisiin kuin itse synnyttämiini. Alunperin olen Jyväskylän Siilinjärveltä, maalaiskunnasta. Sitä ei tosin enää ole, kun kunnat yhdistyivät muodostaen noin 130 000 asukkaan kaupungin.
Vierailin taannoin lähtökaupungissani vertaillen naapuruksia. Jyvässeutu on paljon meitä itsestään selvemmin kehittyvien alueiden kartalla, kun Suomesta sellaista esitellään. Me hyvänä päivänä olemme, huonona emme.
Nämä kaupungit tuntuvat asujastaan samalle, paitsi Kuopio vähän maalaisemmalle. Se ei ole haitta, josko ei hyötykään. Ympäristölautakunnassa puhuttiin hiljattain Jyväskylästä todeten, että meillä täällä on puistoja siinä missä naapurilla betonia. Melko totta, vaikka Harju siellä kaupunkia vartioi. En ole aiemmin analysoinut mutuani, mutta osin tuosta voi olla kyse.
Suunnittelin kertovani teille, että vasta Kuopiossa kuulin neekeri-sanaa arkisessa käytössä. Olen pitänyt lähtökaupunkiani suvaitsevaisempana. Kävelin siellä hiljattain kävelykatua osuen kohtauksen vierelle. Kaksi näyttävää tummaihoista naista ohitti nuorehkon alan miehen. Mies kiljui minkä pystyssäpystymistaistelultaan kykeni: ”Jos saa suojapaikan, ei v**u voi ees sanoo helou.” Tottahan se oli, ei mies nimitellyt, muttei tuosta kehumaan pääse. Omat ääliönsä kummallakin puolen Pönttövuorta.
Kuopio on omaleimaisempi kuin miksi koskaan entistä kotikaupunkiani koin. Savon murteesta on tullut rakas. Torimme on monttunsa kanssakin vetoavampi kuin naapurin vastaava. Siellä tuskin kukaan edes huomaisi, vaikka montuksi muuttuisi koko tyhjä ala. Siltikin keskeltä kaupunkia löytää lukuisia liikkeitä, joista ei täällä ole kuultu.
Ei kehitys ilmaiseksi ole tullut Keski-Suomeen. Kaupungin ja maalaiskunnan liitosta puuhattiin 60-luvun lopulta alkaen, ja useita liitosselvityksiä tehtiin. Olen syntynyt tietoon, ettei me maalaiskuntalaiset vaihdeta maitamme kaupungin velkoihin. 2000-luvulla tehty tuloksellinen selvitys kumosi perättömän velkakäsityksen. Tieto ei lisännyt tuskaa, vaan avasi ovet Suomen seitsemänneksi suurimmaksi kaupungiksi, joka vetää puoleensa elinvoiman rakennuspuita.
Uuteen hallitusohjelmaan on kirjoitettu, että ”hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta”. Sitä me tarvitsemme tunnereaktioidemme kaveriksi. ” (VS 13.7.)
Palautetta kirjallisessa muodossa sain professori Esko Länsimieheltä, joka on ollut aktiivinen Keskusta-toimija alueellamme. Hänestä ja toiminnastaan löydätte lisätietoa täältä www.lansimies.fi.
Vastaus tuli hänen vuodelta 1994 olevan kirjoituksen muodossa, olkaapa hyvät.
”Kuopio jää maakuntakeskukseksi ellei asukasluku ole yli 100 000
Savon Sanomat, 14.05.1994
J:kylä ja J:kylän mlk ovat yhdistyttyään yli 100 000 asukkaan kaupunki, Kuopion tulisi tehdä sama Siilinjärven kanssa. Keski-Suomalaisen kolumnissa asiaa käsiteltiin myöhemmin viiden palstan jutussa
Kuopio jää maakuntakeskukseksi ellei asukasluku ole yli 100 000
Olen monissa yhteyksissä ehdottanut, että Kuopion ja Siilinjärven tulee liittyä yhdeksi kunnaksi. Silloin suur-Kuopion asukasmäärä olisi reilusti yli 100 000 ja Kuopio olisi Tampereen jälkeen Sisä-Suomen suurin kaupunki.
Pitkään valmistellun ja pian toteutuvan Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin liitoksen myötä syntyvän suurkunnan asukasmäärä tulee olemaan hieman yli 100 000.
Mikäli Kuopio jää 85 000 asukkaan pikkukaupungiksi, ei tulevaisuudessa piirrettäviin Euroopan karttoihin ja Brysselissä laadittaviin liikennesuunnitelmiin merkitä Suomen sisämaahan kuin Tampere ja Jyväskylä, eli eurooppalaisen minimimitan täyttävät kaupunkikeskukset.
Siilinjärveläisten on tunnustettava se totuus, että nähtävissä olevana aikana Siilinjärvi ei tule kasvamaan suurkaupungiksi eikä ylittämään kansainvälisen tunnettavuuden kynnystä. Mutta yhdessä Kuopio ja Siilinjärvi voivat onnistua eli saavuttaa meille mahdollisen aseman olla Tampereen jälkeen Manner-Suomen suurin kaupunki.
Presidentti Kekkonen siteerasi joskus sananlaskua, jonka mukaan “asiat ovat niin, kuin ne näyttävät olevan”.
Yli 100 000 asukkaan kunnilla on kaukaa katsottaessa erilainen uskottavuus kuin pienillä kaupungeilla.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisautta.
ESKO LÄNSIMIES
kaupunginvaltuutettu,
kh:n varajäsen”
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että vaikka edustamme Eskon kanssa eri ryhmiä, tässä ajatuksemme kulkevat hyvin samoja latuja. Meitä yhdistää kyllä sama vikakin tämän asian osalta – olemme molemmat kuopiolaisia.
Kuinka me saamme naapurit keskustelemaan kanssamme? Olisiko hallituksen esitys, jonka kolumnissani mainitsen, tarvittava positiivinen sysäys?
Kimppa
30.06.2011 21:47
Kesäloman lähestymistä ei estä mikään. Pohdimme kyllä työkaverin kanssa, millä korvaamattomuuden astella olisi, jos kieltäytyisi lomasta. Luultavasti sillä, että olisi tosi lähellä ulko-ovea. Niinhän me kyllä olemmekin.
Kuopiossa kuultiin tänään taas johtajauutisia, kun matkailupalvelumme toimitusjohtaja Piiraisen Jari jäi tuomiotta hiihto/doping/STT-jutussa. Se tarkoittaa sitä, että hän jatkaa työssään. Hyvänä uutisena tuota tunnutaan pitävän. Oikeastaan vasta nyt hän varsinaisesti saa työrauhan.
Valtakunnassa on käsitelty hallitusohjelmaa. Kova homma siinä on kuntalinjauksesta peikko vääntää, mutta saattaa se onnistuakin. Toivon kuitenkin, että tekijäpuolella – ei vastaanharaajapuolella – olevat pitävät kirkkaana mielissään ajatuksen ”vähemmän hallintoa, enemmän palveluja”.
Tiedän minä, että pari kertaa saa papereita käännellä, kun budjettia Kuopiossakin käsitellään, mutta siltikin on parempi muuttaa asioita sekä rakenteita vain vähän myöhässä kuin Kreikan tyylillä.
Vietin juhannusaattoa muun muassa Iiron seurassa. Laitoin Facebookiin Iiron ottaman kimppakuvan, jota timppakuvaksikin voi kutsua. Poikani olivat sukulais- ja kaverimatkoillaan. Kuvan ilmestyttyä kavereiden näkösälle Facebookiin toinen pojistani soitti tiedustellen, hankinko sitten uuden muksun heti, kun veljen kanssa hetkeksi poistuivat. No…en hankkinut. En edes minä ole niin nopea.
Kimppakuva
1 2 Seuraava »
Kyselyt
Lataa ...