Esitetakuu
15.05.2012 21:27
Kuopiossa on pian taas koulukisa päällä. Meillä oli eilen kaupunginhallituksessa Karttulan lukion lakkauttaminen. Asialla on jälleen kerran puolensa ja puolensa. (Ihme.) Kymmenen meistä oli lakkauttamisen kannalla, yksi vastusti. Koska muutosesitys ei saanut kannatusta, siitä ei äänestetty.
Neljä vuotta sitten on painettu kuntaliitosesite, jossa kerrotaan lukion jatkavan yhtenä Kuopion lukioista, jos vain oppilaita riittää. Eilisen kokouspöydän ympärillä esitteitä oli kaksin kappalein, eikä niitä varmasti jatkossakaan tule puuttumaan.
Tilanne on hiukkasen hankala siksi, että jos haluamme jatkaa tuon määritelmän mukaisen ajan lukiokoulutusta Karttulassa, on siellä oltava tarkoitukseen tilat. Siis siitäkin huolimatta, ettei vuoden päästä olisi yhtään hakijaa kyseiseen lukioon. Tälle syksylle oppilaita on riittämiin, mutta onpa siellä ollut nollan ja yhden hakijan vuodetkin ihan lähivuosina.
Kissakuusen koulukeskus, joka on osa kuntaliitossopimusta, on saatava alulle, että kuntaliitosrahat saadaan käyttöön sopimuksen mukaisesti. Siinä on parin miljoonan euron ero, tehdäänkö rakennus ilman lukiota vai sen kanssa. Valtuusto tämän jälleen ratkaisee, vaikka siitä kertaalleen jo viime syyskuussa äänestimme kouluverkostopäätöksen yhteydessä. Tuolloin lakkauttamisen puolesta äänesti 43 valtuutettua, 20 sitä vastusti ja yksi ei saanut kantaansa päätettyä äänestäen tyhjää.
Samoilla luvuilla ei seuraavasta äänestyksestä päästä.
Henkilökohtaiseen elämään kuului tänään kesän ekat torikahvit. Ja hammaslääkäri, joka vaati pikaisen lohtukäynnin Punnitse&Säästä-kaupassa. Ollessani kassalla myyjä kertoi ulos osoitellen, että salmiakki-jogurtti-lakritsaa olisi rahtilaatikoissa, jotka olivat tuolloin vielä liikkeen ulkopuolella. Kysyin vain, että oikeastiko. Myyjä sanoi ystävällisesti, että katso noista laatikoista, kyllä sitä siellä on. Kysyin, eikö se hänestä olisi vähän pitkälle menemistä. 
Moneen minusta on, mutta että konttaisin P&S-kaupan sisään kuljetusta odottavien laatikoiden seassa? Ehkä jonakin päivänä.
Me
03.10.2011 21:17
Lupasin ryhmämme toimintaan kouluasiassa palata tuonnempana, ja nyt sen teen, kun asia on julkinen muutoinkin. Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Kosusen Jaakko jätti pestinsä samoin kuin minä varapuheenjohtajuuden.
Jaakko: ”Kaikki lähti siitä, kun ryhmä ei pysynytkään kouluverkkoasiassa valtuustossa ryhmäpäätöksen takana. Halusin herätellä ryhmää. Tässä on tulossa vielä isoja asioita päätöksentekoon.” (SS 3.10.11)
Vähintään kerran vuodessa valtuustossa joku valopää keksii moittia meitä ryhmäpäätöskulttuuristamme. Suapi sitä haukkua, vaan viikko sitten ollut valtuuston kokous todisti, että oikeasti se toimii muissakin ryhmissä. Silmänlumeeksi moittivat.
Sille on vakaa tausta, miksi meillä ryhmäpäätöskulttuuri on olemassa. Meitä on tällä hetkellä 14 valtuutettua, ja jos haluamme aidosti edistää tavoitteitamme isoissa, merkittävissä asioissa, on sen taakse hyvä asettaa kaikki pelimerkit, jotka meillä on. Jos jakaantuisimme vaikka talousarviokäsittelyssä 7-7, emme oikeasti vaikuttaisi päätöksentekoon mitenkään. Sosialidemokraattinen linja ei näkyisi missään.
Toki kunnallisvaaleissa ihmiset äänestävät sopiviksi katsomiaan ihmisiä, mutta samalla he antavat tukensa sosialidemokraattiselle linjalle. Tämä osaltaan velvoittaa. Teemme ryhmäpäätöksen kerran tai kaksi vuodessa. Talousarvio on aina sellainen asia, ja nyt esimerkiksi kouluverkosto lähes 100 miljoonan euron investointilinjauksineen oli tämän vuoden ensimmäinen.
Puheenjohtajiston eroaminen on vahva toimi, mutta sen tavoitteena oli palauttaa ryhmämme yhtenäisyys. Yhtenäisyys, joka luodaan keskustelemalla paljon ja lopuksi sitten tarvittaessa äänestäen. Enemmistön linja on se, josta tulee ryhmäpäätöksen kanta.
Huomenna julkistetaan kaupunginjohtajan esitys ensi vuoden talousarvioksi. Ennen valtuuston käsittelyä ryhmät tulevat siitä neuvottelemaan. On hyvin eri asia mennä neuvotteluun yhtenäinen ryhmä tukenaan kuin epävarmana oman ryhmänsä kannasta. Uskon, että nyt uusilla puheenjohtajillamme Birgitillä ja Pekalla on, millä neuvotella.
Toverukset
Kyläkoulun synnytys
01.10.2011 9:04
Kuopiossa maanantainen valtuusto on jo vanha uutinen, vaan Syvänniemellä tuskin on juhliminen vielä loppunut. Meillä oli päätettävä ihan jonkin kokoinen kouluverkostosuunnitelma, joka investointeina tulee olemaan tuolla 100 M€:n tietämissä.
Käytännössä puhuimme kolme tuntia Karttulan alueesta (ja olimme siinä vaiheessa käsitelleet vasta ensimmäisen asia-asian listaltamme). Olen aiheesta kirjoittanut jo aiemmin, mutta vielä mahdollisimman lyhyt kertaus.
Selvityksessä linjattiin, että Karttulan Syvännimeltä lakkaa Kemppaanmäen koulu, ja lapset aikanaan kulkevat Karttulan keskustaan Kissakuusen koulukeskukseen. Tämä päätös oli niin sanotusti sinetöity kuntaliitosta tehdessä sillä, että karttulalaiset priorisoivat kuntaliitosrahasta 2,9 M€ Kissakuuseen.
Aikanaan väännön on täytynyt olla kovaa Karttulassa, koska ovat tähän päätyneet. Olisivat voineet linjata, että rakennetaan tuon avustuksen turvin Syvänniemelle uusi koulu, jahka Kemppaanmäestä aika jättää. Lähivuosina jättää.
Nyt äänin 32-32 päätimme, että Kissakuusen lisäksi investoimme Syvänniemeen koulun 1-6 luokkalaisille, joita tulevina vuosina nykyisen kasvuennusteen mukaan on 3-10 oppilasta ikäluokassaan.
Tekisi mieleni taas kirjoittaa tähän Keskustan muutosesityksen yhteydestä heidän eduskuntavaalimenestykseensä, mutta antaa olla. Olisivat aiheesta yhtä närkästyneitä kuin Kiviniemi väitteistä, joiden mukaan kuntarakenteen järkeistämisen vastustamisella olisi joku yhteys Keskustan valtapolitiikkaan.
Tällä päätöksellä on positiivisia ja negatiivisia puolia.
Neg. 1, Emme kunnioittaneet Karttulassa aikanaan linjattua asiaa, mutta koska karttulaiset eivät itse sitä tehneet, tämän takia tuskin kannattaa yöuniaan menettää. Päätöksenteossa on eduksi, jos tehdyistä sopimuksista pidetään kiinni ja sanotaan, mitä tarkoitetaan, mutta jatkuu se elämä näköjään, vaikka enemmistö olisi toistakin mieltä.
Neg. 2 Kuopionkin talous on tiukka. Valitettavasti meillä ei ole peliä, jossa voimme vain tehdä uusia avauksia ja lisätä menojamme, vaan jostakin toiminta myös supistuu. Teimme päätöksen, jossa tiloihin käytettävät kustannukset tulevat olemaan suuremmat kuin oli esityksessä.
Vastaavasti ihan näinä viikkoina meillä on pohdittavana ryhmäkokojen suurentaminen ja muun muassa iltapäiväkerhojen kohtalo. Syvänniemi-päätös ei tietenkään tulevana vuonna kasvata ensimmäistäkään opetusryhmää, mutta valtuuston enemmistön henkinen elämä – haluamme tämän ja tämän ymmärtämättä, että jostakin tulemme sen seurauksena luopumaan, halusimme tai emme – sitä tekee koko ajan.
Meillä ei siis ole olemassakaan päätöstä, että panostammeko koulurakennuksiin vai emme, vaan päätökset tehdään valiten asioiden välillä. Panostaessamme koulurakennuksiin otamme käyttökustannukset muista menoista kuten opetuksesta.
Pos. 1 Syvänniemen lapsille tulee hyvä ja uusi lähikoulu. Yhdelläkään tervejärkisellä ihmisellä ei voi olla mitään sitä vastaan, että lapset käyvät koulua mahdollisimman hyvissä olosuhteissa. Tällä on varmasti positiivinen vaikutus myös kylän elämään. Syvänniemeläisten tulisi nyt tehdä ”kurkimäkiset”, ja toiminnallaan selättää oikeasti aika vaatimattomat kasvuennusteet.
Pos. 2 Kuntaliitospeikolla pelottelun voisi toivoa loppuvan. Noin viidensadan hengen kylä sai äänensä kuuluviin ja tahtonsa perille uudessa isossa kunnassa, vaikka se ei aikanaan onnistunut omassa noin 3000 ihmisen kunnassa.
Valtuutettujen käytös tuo sitten oman mausteensa tähän soppaan. Osa meistä taipui painostuksen alla. Viheriä Hetti Rytsy äänesti toisella tapaa hallituksessa ja sitten taas valtuustossa. Faktat eivät tuossa välissä muuttuneet.
Kristillisten Cederberg kertoi perehtyneensä asiaan järjellä ja sydämellä. En ole aiemmin kuullut, että yksikään valtuutettu ottaisi lähituntumaa koulukuljetuksiin, ja kävisi ajamassa koulukyytireittejä samalla aikaa kellottaen. Tätä perusteellisemmin asiaan voisi perehtyä vain jäämällä töistä pois osallistuakseen kouluilla opetukseen. Björn ansaitsee kaiken kunnioituksen asiaan perehtymisestä. Hän oli sillä puolella kolmeakymmentäkahta, joka ei olisi rakentanut uutta koulua Syvänniemelle.
Meidän ryhmämme toimintaan palaan tuonnempana. Jaoimme äänemme 10-4.
Viime viikonvaihde oli täynnä elämää muutoinkin. Sunnuntain odottelin yhden nuoren miehen kanssa hänen pikkusiskoaan syntyväksi. Kyläilimme yhdessä Kaartisilla, ja sain (otin) siellä syliini valkoisen kissan. Kun sitten olimme Puijon tornissa kaakaolla & kahvilla kaverini kanssa, huomasin mustassa paidassani valkoisia kissankarvoja. Kaverini halusi tietää, synnytänkö yöllä kissan. Nyt jo tiedämme varmuudella, etten synnyttänyt. Hänen äitinsä synnytti tyttövauvan, josta vielä lämpimät onnittelut koko perheelle.
Kurkkimista Puijolla vauvauutisia odotellessa
Meille kaikki ja mieluiten nyt
18.09.2011 8:53
Tavattiin eilen tovereiden kesken Varkaudessa. Meitä oli Pohjois-Karjalasta ja kummastakin Savosta. Tapaaminen oli hyvä. Lehtiin on noussut tuolta alueellistamisen kannattaminen.
Backman kertoi SDP:n haluavan siirtää muun muassa Kelan ja verohallinnon työpaikkoja pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Hän kritisoi myös edellisen hallituksen käyttämää alueellistamistapaa, jolla Fimea siirrettiin Kuopioon.
Ajatuksena oli, että ei pidä siirtää työpaikkoja ihmisineen, vaan siirrettävissä olevia työpaikkoja. Esimerkkinä tästä voisi todella olla, ettei eläköityvän Kelan etuuskäsittelijän tilalla palkata uutta Helsinkiin, vaan vaikka Rovaniemelle.
Rehellisyyden nimissä sanottakoon, että olen Fimea siirrosta kuitenkin hyvilläni, vaikka siitä porua on riittänytkin.
Ja sitten seurasi minulle uusi asia. Merkillistä, että johonkin uutteen aiheessa törmään, kun asun täällä alueellistamista Ässä-arpavoiton lailla odottavan alueen sydämessä, ja tähän poliittiseen touhuunkin olen osallistunut jo jonkin aikaa.
Perusteena ei ole se, että meidän nyt vaan on saatava niitä työpaikkoja tänne maakuntaankin, että täälläkin riittää elämisen mahdollisuuksia, vaan…
Backman: ”Alueellistamisen periaatteena on vapauttaa pääkaupunkiseudulla työvoimaa yksityissektorin käyttöön.” No niin, totta kai.
Yksikään yhteiskuntaa millään tapaa seuraava ei ole voinut välttyä tiedolta, että tulevina vuosina meillä on ammatteihin valmistuvia ihmisiä vähemmän kuin työstään eläköityviä. Vaikka alueellistaminen ei tätä ongelmaa ratkaise, helpottaa se hiukan yksityisen sektorin tilannetta pääkaupunkiseudulla. Tasaa työvoiman käyttöä, eli helpottaa painetta pääkaupunkiseudulla, vähentää työttömyyttä maakunnissa. Kuka tätä muka voisi vastustaa, hei?
Ja vaikka jo sanan ”yksityissektori” käyttämisestä saa porukoissamme oikeistodemarin leiman, on sitä käytettävä siitä huolimatta. Yritysten kautta meille syntyvät työpaikat, joista saadaan verotulot, joilla rahoitetaan julkisen sektorin työt ja palvelut. How simple is that?
Minulla olisi paljon asiaa joistakin muistakin kuluneen viikon kokouksista ja lisää eilisestäkin. Jatkan niistä tuonnempana.
KalPa pelasi eilen hyvin, mutta ei tulos 5-1 Tapparaa vastaan ihan pelkkää omaa hyvyyttä ollut. Juteltiin muutama sana Kapasen Hanneksenkin kanssa, muttei pelistä, vaan Hanneksen nykyasuinpaikasta, eli Syväinniemestä.
http://www.viikkosavo.fi/web/pdf/index.html Ja sieltä sivu neljä. Laitan tämän tähän siitä huolimatta, että olo on kuin itseään siteeraavalla Paavo Väyrysellä. Tai ei kai sentään ihan?
Palataan tähänkin.
Päättäjyyttä päin
12.09.2011 22:36
Pohdittiin muuten kirjallisuuspiirin liepeillä kunnallispolitiikassa toimimistakin (onhan se kunnallispoliittinen kirjallisuuspiiri). Olemme erilaisissa elämäntilanteissa, ja olemme olleet vielä erilaisimmissa. Yksi meistä pohti, lähteäkö ehdolle seuraaviin vaaleihin, koska töihin liittyvät, tämänhetkiset kuviot vievät niin paljon aikaa ja energiaa.
Yritin suostutella osallistumaan niillä resursseilla, joita on. Kun poikani olivat pienempiä ja välillä piti joustaa luottamustoimien suhteen heidän vuoksensa, tein sen täysin vailla omantunnontuskia. Syystä se varahenkilöjärjestelmä on.
Kaikenlaisilla ihmisillä on nyt vaan oltava mahdollisuus osallistua saamatta syyllistämistä osakseen. Luottamustoimia on monenkokoisia. Se on selvä, ettei varmasti kannata tavoitella kaupunginhallituksen puheenjohtajuutta, jos on ajankäyttöongelmia, mutta esimerkiksi valtuusto kokoontuu vain kerran kuussa, ja kesällä sitäkin harvemmin. Valtuustotyöskentelyyn liittyy kyllä myös oman ryhmän kokoontumisia, mutta (ennestäänkin) kiireinen ihminen selviää kyllä siitä. Demokratia on saavutettu etu, ei siitä pidä luopua.
Minä olen tainnut nyt ensimmäistä kertaa joutua livetilanteeseen, jossa toinen päättäjä sanoo yhtä yhdessä kokouksessa, ja sitten ihan toista toisessa, kun on uudet ihmiset ympärillä. Hämmästellen katselen, että sellaisia on ihan oikeasti vielä olemassa?
Yläjärven Topi on kertonut ministeriajoistaan, kuinka joutui sanomaan eräälle kanssatoimijalleen jotensakin näin: ”Olisiko kohtuuttomasti vaadittu, jos mielipiteesi säilyisi samana, vaikka seura vaihtuu?” Mutta tässäkin tapauksessa kyseessä on ollut niin ihmeellinen ilmiö, että siitä Topi kertoilee vielä melko pitkään ministeriaikansa jälkeen.
Kaupunginhallitus kävi tänään koulua. Minä ehdin mukaan Martti Ahtisaaren koululle, jossa pidimme kokouksemme. Ovat ne koulut hiukan muuttuneet sitten omien aikojen. Interaktiivinen taulu…Käsittämätön. Ainoastaan ruokailua sillä ei voi hoitaa, mutta melkein kaiken muun voinkin.
Ihmekone
Minä sain äsken palautetta. Takana on pitkä luottamustoimipäivä. En jaksanut käydä kaupassa, vaan siirsin sen huomiseen. Meillä ei siis ole maitoa. Poikani sanoi: ”Me ollaan köyhiä, ei edes maitoa.” Kerroin kyseessä olevan enemmänkin jaksamisjuttu. Poika suositteli tunnustamaan tilanteen, koska vain siten voi saada muutoksen aikaiseksi. Jopas nauratti.
Asennevamma
07.09.2011 22:14
Kuopiossa pohdittiin maanantai-iltana kaupungin ensi vuoden budjettia. Teimme esittelyjen jälkeen ryhmätyöt. Yksi kolmesta käsiteltävästä kysymyksestä oli ”Mitkä keinot ovat käytettävissä talouden tasapainottamiseen?”. Kas hauskaa.
No, siinä sitten esittelyjen jälkeen pohdittiin, että aurataanko katuja vähän harvemmin, vai kasvatetaanko opetusryhmiä. Yleensä kykenen pitämään ajatukseni siinä, että meillä on sentään satoja miljoonia jaettavana yhteiseen hyvinvointiin. Nyt kuitenkin Facebook-päivitykseen saakka livahti kommentti siitä, että olisi varmaan ollut mukava elää sitä aikaa, kun julkista hyvinvointia saatiin kasvattaa tämän jatkuvan sopeuttamisen sijaan.
Serkkuni yhdestä Kuopiota isommasta kaupungista kommentoi, että työnsä kautta (on sosiaalityöntekijä) näkee, kuinka valtavan paljon meillä on palvelua. Sellaista, mitä ei edellisillä sukupolvilla ole ollut. Hänen kotikaupungissaan on tarjolla jopa pariterapiaa tulkin välityksellä.
Totta, totta tämä kaikki on. Kuopiossakin on hyvät palvelut. Siitä huolimatta vuodesta toiseen sen pohtiminen, mistä voisi vähän supistaa, välillä kehtuuttaa (onpas minun käytössäni vieras sana sopiva tähän!).
Viikossa on ollut muutakin tökkimistä. Työsähköpostini alkoi temppuilla, jolloin atk-tukeni halusi testata, toimiiko netti. Käski minun mennä sivuille, joilla en ole aikoihin käynyt. Miten se keksikin Keskustan sivut? Niille kyllä pääsi. Varmuudella on ole ikinä noilla käynyt työkoneellani.
Tänään oli sitten mielenkiintoinen kokous, kun iltapäivästä oli koolla Kuopio-Karttula- kuntaliitostyöryhmä. Saatiin katsaus teknisen puolen asioista, ja yhdestä suusta kerrottiin, että mitä on aikaan sovittu, se on myös pidetty.
Kouluistakin puhuttiin, tietty. Ja se vasta mielenkiintoista oli. Asia kuumenee, ja tulee herättämään tunteita vielä kauan kouluverkostopäätöksen jälkeenkin.
Alkuillasta sitten tavattiin kaupunkilaisia Peikkometsän leikkipuistossa. Tämän syksyn havainto (joka kirkastui opettajien kynttilän sytyttäjäisissä) on se, että päättäjille luonnollisesti kuuluva tehtävä – p**apalautteen vastaanottaminen – nyt vaan luonnollisesti kuuluu tähän. Ja hei, sitten siitä voi jopa tykätä, kun tuntee olevansa sillä asialla, jolle on alun perin lähtenytkin. Fun!
Täällä palaute oli pelkästään positiivista.
Kuntalaisia kuulemassa
Pala kouluverkkoa
21.08.2011 18:26
On hiukan hankala kirjoittaa aiheesta, jota tietää tulkittavan vahvasti ennalta päätetyistä kannoista käsin täysin riippumatta siitä, mitä kirjoitan. Olo on kuin löisi pallon liikkeelle vain nähdäkseen seuraavan lyövän vastapalloon. Vaan yritän silti. En arvosta raukkamaisuutta päätöksenteossa noin yleensäkään, joten yritän olla sortumatta siihen itsekään.
Syyskuussa Kuopion valtuusto päättää laajasta kokonaisuudesta päiväkoti- ja kouluverkostoamme koskien. Tässä ollaan perusasioiden äärellä, kun toisiinsa kytkeytyvät kuntalaisten peruspalvelut ja mittavuudessaan erittäin haastavat investoinnit.
Mainitsemani tarkastelu sisältää monta keskusteluttavaa yksityiskohtaa, kuten taidelukion (ja jo pelkkä siitä käytettävä termi puhututtaa), mutta tällä hetkellä kiivainta elämä on Karttulan Syvänniemellä sijaitsevan Kemppaanmäen koulun kohdalla. Sitä siis kommentoin minäkin, koska yhteydenottoja sen tiimoilta tulee puolesta ja vastaan.
Kouluverkkoesityksessä Kemppaanmäen koulu lakkautetaan ja lapset (tällä hetkellä 64+eskat) kuljetetaan Pihkainmäkeen ja Kissakuuseen. Nykyinen koulu on senkuntoinen, ettei siinä missään tapauksessa pitkään voi enää koulua käydä.
Syvännemen väki toivoo uutta koulua vaaralliseksi luokitellun tien toiselle puolelle.
KUNTALIITOS
Kuopio ja Karttula liittyivät toisiinsa tämän vuoden alusta. Liitosta valmisteltiin huolella ja siten, että kummaltakin puolelta mukana oli niin päättäjiä kuin virkamiehiäkin. Nähdäkseni kouluista on sovittu, että Kissakuusen koulukeskus kunnostetaan käyttäen siihen kuntaliitosavustusta 2,9, M€.
”Liitosavustustyöryhmä esittää, että liitosavustus on tarkoituksenmukaisinta kohdistaa keskusta-alueen palvelurakennemuutoksen toteutukseen keskittämällä kirkonkylän päivähoito- ja koulutilat nykyisen yläkoulun ja lukion yhteyteen koulukeskukselle tiloja osittain korjaamalla ja tarvittavia uudisosioita rakentamalla. Karttulan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 15.2.2010 hyväksynyt esityksen liitosavustuksen kohdentamisesta.” Ja ”Hankesuunnittelun lähtökohdaksi muodostui Kissakuusen koulun kiinteistön muodostuva Karttulan koulukeskus, joka tarjoaa päivähoito- ja koulupalveluja kirkonkylän alueen lisäksi myös Syvänniemen alueen lapsille ja nuorille.” (Karttulan koulukeskuksen hankesuunnitelma, 27.10.2010)
Kuntaliitoksen yhteydessä on sovittu myös Syvänniemen kylän kehittämissuunnitelman tekemisestä. Ko. suunnitelma on saatu päätökseen, ja viime keväänä työryhmä jätti raporttinsa kaupunginjohtajalle. Siinä esitetään päiväkodin ja alaluokkien (1-2) rakentamista Syvänniemen taajamaan.
Kuntaliitosvaikutusten arvioinnin loppuraportissa vuodelta 2007 todetaan, että Syvänniemen koulun siirtämiselle tulisi painetta, lopettamista ei tuolloin mainita.
Tämä tarkoittaa nyt ainakin sitä, että kuntaliitossopimuksen pohjalta tehdyt jatkotoimet ohjaavat yhtä ja samaa asiaa eri suuntiin. Toisesta on osaltaan olemassa jo valtuustojen päätökset, toisesta kehittämistyöryhmän esitys.
KOULUKESKUKSEN HANKESUUNNITELMA
Investoinnit&käyttökustannukset
Kouluverkon kuntoon laittamiseen ja päivittämiseen investoitaneen lähes 100 M€. Tämän palan osalta vaihtoehdot olisivat seuraavat:
Kissakuusi kuntoon ja Kemppaanmäen lakkautus = n. 11,1, M€
Kutistetaan Kissakuusta ja tehdään Syvänniemelle uusi koulu pikkuisille (eskat&päiväkoti mukana) = 10,7+2,76= 13,46 M€
Eroa siis reilut 2 miljoonaa rakennuskustannuksina, minkä lisäksi jälkimmäinen vaihtoehto toisi korkeammat vuosittaiset käyttökustannukset.
Kissakuusen vuotuiset käyttökustannukset 1 578 863 €/vuosi
Syvänniemelle yllä mainitun version käyttökustannukset 275 120 €/vuosi
Kuljetukset
Kuljetusten piirissä on tällä hetkellä 73 oppilaasta (sis. eskat) 69, ja kustannukset ovat 49 150 €.
Jos toteutetaan tuo vaihtoehto, jossa Syvänniemelle tulisi tilat päivähoito+eskari+1-2-luokat, on kuljetusten piirissä edelleen 54 lasta, ja kustannukset 48 050 €.
Jos koulu lakkautuu kokonaan ja kaikki oppilaat kuljetetaan Kissakuuseen, kustannukset olisivat 60 550 €.
Kuljetuskustannuksista tuskin saadaan perustetta, ollaanpa koulu lakkauttamassa tai uutta rakentamassa.
VÄESTÖENNUSTEET
Syvänniemen alueella asuu tarkastelunäkökulmasta riippuen noin viitisensataa tai 640 henkilöä. Ensimmäinen on Kuopion talous- ja strategiayksikön luku, jälkimmäinen ”uuden tilastollisen aluerajauksen mukainen” (Syvännniemen kehittäminen – tarveselvitys, 2011). Kaupungin ennusteen mukaan väestömäärä nousee noin kymmenessä vuodessa 500:sta 550:en. 50 väestömäärän lisäys näyttää olevan käytössä myös uudessa rajauksessa, eli päätyisimme lukuun 690.
KUNTALAISPALAUTTEET
ovat sitten suoria lainoja, mutta nimiä en laita kumpaakaan, koska toinen on kieltänyt.
”Ymmärrän hyvin tunnekuohuja, mutta Kemppaanmäen koulu on ollut jo vuosia sopimaton nykyisten vaatimusten mukaiseen opetukseen. Esimerkiksi sisäliikuntaa ei ole voinut harrastaa lainkaan (pieniä piirileikkejä pienemmille lukuun ottamatta) ja ahtauden vuoksi oppilaat ovat istuneet sananmukaisesti naama kiinni liitutaulussa. Puhumattakaan palo- ja työturvallisuudesta. Lapset kuljetetaan tänäkin päivänä linja-autolla Kemppaanmäen kouluun. Jos kuljetettaisiin Karttulaan, ei matka-aika todennäköisesti pitene, vain suunta muuttuu.
Kylän tunnekuohuilussa on unohtunut realiteetti, että meitä täällä asuu vain muutaman kerrostalollisen verran. Tätä taustaa vasten tulisi myös vaatimukset esittää. Kyllähän oma kyläkoulu olisi kiva asia minunkin mielestäni, mutta järki tulee olla kerjätessäkin.
Toivonkin sinun ja tovereidesi lähestyvän asiaan LASTEN, opetuksen tason ja opetuspuitteiden näkökulmasta sekä lasten parhaaksi.”
Ja toinen:
”Onko Kuopio tosiaan unohtamassa lupauksensa, jotka se antoi kuntaliitoksen aikaan, että Karttulan lukio säilyy ja Syvänniemeä kehitetään. Miten luulet tämän kehityksen tapahtuvan jos kylällä ei ole koulua. Eikö Kuopion strategia, jossa puhutaan palvelujen säilymisestä syrjäkylillä, ja kehittämissuunnitelmat paina missään?”
JOHTOPÄÄTÖKSET
Päättäjillä ei ole koskaan kivaa, kun koulujen lakkauttamisista puhutaan.
Ensimmäisenä on huomioitava lasten oikeus laadukkaaseen opetukseen ja turvalliseen kouluun.
Meillä vaan ei ole käsissä vaihtoehto ”koulu Syvänniemelle tai ei koulua Syvänniemelle pienten ja kylän parhaaksi”. Jos päädymme sinne koulun rakentamaan sen lisäksi, mitä sitovasti on sovittu kuntaliitossopimuksessa sovittu, joudumme miettimään – halusimme tai emme -, mistä otamme rahat nouseviin käyttötalousmenoihin. Ne ovat siellä samassa pussissa kuin esimerkiksi kouluavustajien palkkarahat, joita ei ymmärtääkseni yli tulvien ole tälläkään hetkellä.
Meidän on pohdittava sekin, missä määrin Syvänniemen elinvoima on riippuvainen lähikoulusta, ja mitä päätös aiheuttaa Karttulan keskustalle, jonne on sitovasti päätetty investoida.
Josko sitä tästä pääsisimme taas keskustelua jatkamaan?
Pari koulua vaikka
06.07.2011 6:32
Käsittelimme maanantaina kh:ssa päiväkoti-, koulu- ja lukioverkostoselvityksiä. Tarkoitus on, että valtuusto päättää asiasta alkusyksystä. Tämä päätös on merkittävä ja kauaskantoinen. Ollaan niin sanotusti peruskysymysten äärellä, mitä tulee kuntalaisten palveluihin.
Tämä on melko vaativa asia hahmotettavaksi, eikä varmasti raportti avaudu ensimmäisellä lukemisella. Tai siis raportit, joita varten kaupunginlähetillä on luultavasti tarvinnut olla peräkärry. Tai peräkärryjä.
Asia lähtee kuitenkin purkautumaan siitä, että musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon-lukion tilatarve ratkaistaan. Tuollaista yhtä lukiotahan ei vielä ole edes olemassa, mutta tullee olemaan. Ajatus tuntuu järkevälle. Luultavasti joku tunti keskustellaan ennen kuin valtuuston enemmistö tietää, mihin ja millainen lukio sorvataan. Vaihtoehtoja ja intohimoja on.
Muistan kokouksen, jossa käsiteltiin kauppahallia. Jokainen valtuutettu täysin ammattitaustasta välittämättä löysi sisäisen arkkitehtinsa. Sitä odotellessa.
Sitä on jälleen vähän kummasteltu, miksi julkisen sektorin rakentaminen päätyy yleensä olemaan yksityistä kalliimpaa. Tämä on yksi niistä päättäjän eteen tulevista totuuksista, joita on perin hankala muuttaa.
Joka tapauksessa seuraavien viiden vuoden investointitarpeemme päiväkoti- ja koulutiloihin on tuollaiset 65 M€. Aika paljon, varsinkin kun tarpeita on muillakin palvelualueilla. Teatterista jo päätimme, uimahalli on käyttöikänsä loppusuoralla, matkakeskus olisi kiva.
Kuopiossa on parhaillaan menossa viinijuhlat. Olin sielläkin maanantaina. Melko viileä maanantai-ilta ei välttämättä ole paras mahdollinen tuolle tapahtumalle, muttei sitä suomalaisiin kesäjuhliin ole ennenkään päästy säitä valitsemaan. Niiden kanssa eletään, mitä saadaan, vaikka toki muistetaan mainita. Reckless Love veti faninsa paikalle, alaikäisetkin.
Keikalla
Monta on sellaista tapahtumaa vuodessa, joita odottaa jo etukäteen, mutta tämä ei kyllä varsinaisesti kuulu niihin. Sieltä ne aina vaan tulevat ja useimpina vuosina jollakin tapaa osallistuu, mutta saattaisi tuota osata elää ilmankin. Eilen yksi talkoohommissa ollut tuttuni kertoi, että viikonloppuna tuolla näki vahvasti yhden vahvistuvan yhteiskunnallisen ilmiön – keski-ikäiset naiset melkein konttauskunnossa. Tuttuni kertoi, että ko. ryhmän joukossa rintasyöpä aiheuttaa jo vähemmän luonnollista poistumaa kuin alkoholi. Tasa-arvoa, tasa-arvoa.
Lomaa odottelen edelleen.
Täyskymppi
03.04.2011 21:35
Tänään oli Savon Sanomissa hyvä juttu kuopiolaisesta kymppiluokasta. Kuopio sai kehuja siitä, että tämä homma meillä on hallinnassa. Nuoret eivät putoile kovinkaan helposti rattaisiin peruskoulun jälkeen. Täältä löytyy ammattikymppi, lukiokymppi ja siltakymppi.
Polkujen risteyksissä harhailevat nuoret saavat hetkeksi selvän suunnan, jonka kulkeminen antaa lisäaikaa oman polun löytymiseen. Hyvä meille kaikille. Ei ole vaikeaa olla puolueemme tavoitteen takana, jonka mukaan jokaiselle nuorelle on löydyttävä työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen.
Paljon parjatulle tempputyöllistämiselle voisi olla tilausta, ettei nuoria jätetä kotiin makoilemaan silloinkaan, kun yritykset eivät kykene työllistämään. Pitkällä tähtäimellä on varmasti kaikille parempi, että nuoret pysyvät yhteiskunnan kelkassa mukana. Tavalla tai toisella.
Meillä on vietetty merkittäviä juhlia. Esikoinen täytti 18, ja olo tuntui kuulemma heti vanhalle ja viisaalle. =)
Paljon muuttuu yhdessä yössä. Meillä merkittävintä tuntuu olevan omat verkkopankkitunnukset ja loton tekeminen. Voi tuota nuoruuden intoa.
Syy lähteä
29.03.2011 22:11
Kotiuduin äsken OAJ:n vaalipaneelista. Kasvatus- ja koulutuskeskustelu on aina tärkeää. Siinä asetellaan tulevaisuuden tiiliä järjestykseen, jossa niistä voi tulla jotakin kestävää.
14 ehdokkaan keskustelu on vähän massiivinen. Plus vielä muutama yleisössä. Oli muuten surkuhupaisaa nähdä siellä ehdokkaita, jotka näyttivät vetelevän viimeisiään. Hei kaverit, tämän on kestävyyslaji! Jaksaa, jaksaa.
Paneeli kesti 2,5 tuntia. On vähän häiritsevää, ettei me taidettu olla mistään eri mieltä. Kukapa vastustaisi pienempiä ryhmäkokoja, lähikouluja tai opettaja-ammattinimikesuojaa? Ja on varmasti oikeastikin niin, että jokainen päättäjä on noiden asioiden takana. Mikä meitä sitten ajaa toisenlaisiin päätöksiin? Onko joku muukin syy kuin talouden reunaehdot?
Kerroin, kun syksyllä olin OAJ:n vieraana valtuustoryhmämme varapj:na. Siellä keskustelu meni pian siihen, miksi lapset ja nuoret oireilevat pahaa oloaan, emmekä oikein kykene tekemään mitään. Yleensä tähän sanotaan, että vanhemmuus on hukassa. Ihan tuohon saakka emme tänään päässeet, mutta lasten ja nuorten hyvinvointia pohdimme.
Mitähän yhteiskunnallisia asioita meillä menneisyydessä on, joista puhutaan ja puhutaan ja puhutaan, ja kaikki haluaa asian korjata, mutta vain vähän saadaan näkyvää aikaiseksi? Jos keksitte tähän hyviä esimerkkejä, niin kertokaa. Niiden ratkaisumalleista (jos ne siis lopulta joskus ratkesivat) voisi olla oppimista.
Taitaa olla kestävyyslaji koko politiikka.
Loppuun piti jokaisen sanoa vaalijulisteslogan. Yksi lause (on muuten hassua, että osa ehdokkaista on täysin kykenemätön ilmaisemaan itseään lyhyesti. Yksi lause olisi ihme.), johon kiteytyy jokin merkityksellinen koulutuspoliittinen asia.
”Jokaisella nuorella on oltava syy lähteä aamulla kotoaan.” Politiikan kielellä tätä voisi sanoa vaikka takuuksi, jolla jokaiselle nuorelle varmistetaan opiskelu-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka.
1 2 Seuraava »
Kyselyt
Lataa ...