Pari koulua vaikka

06.07.2011 6:32

Käsittelimme maanantaina kh:ssa päiväkoti-, koulu- ja lukioverkostoselvityksiä. Tarkoitus on, että valtuusto päättää asiasta alkusyksystä. Tämä päätös on merkittävä ja kauaskantoinen. Ollaan niin sanotusti peruskysymysten äärellä, mitä tulee kuntalaisten palveluihin.

Tämä on melko vaativa asia hahmotettavaksi, eikä varmasti raportti avaudu ensimmäisellä lukemisella. Tai siis raportit, joita varten kaupunginlähetillä on luultavasti tarvinnut olla peräkärry. Tai peräkärryjä.

Asia lähtee kuitenkin purkautumaan siitä, että musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon-lukion tilatarve ratkaistaan. Tuollaista yhtä lukiotahan ei vielä ole edes olemassa, mutta tullee olemaan. Ajatus tuntuu järkevälle. Luultavasti joku tunti keskustellaan ennen kuin valtuuston enemmistö tietää, mihin ja millainen lukio sorvataan. Vaihtoehtoja ja intohimoja on.

Muistan kokouksen, jossa käsiteltiin kauppahallia. Jokainen valtuutettu täysin ammattitaustasta välittämättä löysi sisäisen arkkitehtinsa. Sitä odotellessa.

Sitä on jälleen vähän kummasteltu, miksi julkisen sektorin rakentaminen päätyy yleensä olemaan yksityistä kalliimpaa. Tämä on yksi niistä päättäjän eteen tulevista totuuksista, joita on perin hankala muuttaa.

Joka tapauksessa seuraavien viiden vuoden investointitarpeemme päiväkoti- ja koulutiloihin on tuollaiset 65 M€. Aika paljon, varsinkin kun tarpeita on muillakin palvelualueilla. Teatterista jo päätimme, uimahalli on käyttöikänsä loppusuoralla, matkakeskus olisi kiva.

Kuopiossa on parhaillaan menossa viinijuhlat. Olin sielläkin maanantaina. Melko viileä maanantai-ilta ei välttämättä ole paras mahdollinen tuolle tapahtumalle, muttei sitä suomalaisiin kesäjuhliin ole ennenkään päästy säitä valitsemaan. Niiden kanssa eletään, mitä saadaan, vaikka toki muistetaan mainita. Reckless Love veti faninsa paikalle, alaikäisetkin.

Keikalla

Monta on sellaista tapahtumaa vuodessa, joita odottaa jo etukäteen, mutta tämä ei kyllä varsinaisesti kuulu niihin. Sieltä ne aina vaan tulevat ja useimpina vuosina jollakin tapaa osallistuu, mutta saattaisi tuota osata elää ilmankin. Eilen yksi talkoohommissa ollut tuttuni kertoi, että viikonloppuna tuolla näki vahvasti yhden vahvistuvan yhteiskunnallisen ilmiön – keski-ikäiset naiset melkein konttauskunnossa. Tuttuni kertoi, että ko. ryhmän joukossa rintasyöpä aiheuttaa jo vähemmän luonnollista poistumaa kuin alkoholi. Tasa-arvoa, tasa-arvoa.

Lomaa odottelen edelleen.

14.04. Tänään tavataan

14.04.2011 7:39

Kello 10 Puijonlaakson ostoskeskuksella
Kello 11 alkaen Kuopion torilla
Kello 18 Iisvedellä, osoitteessa Iisvedenraitti 29, ent. Osuuspankin talo

Torit, turut ja Kuopiot

28.03.2011 22:34

Mun ajankäyttöni on melko yksitoikkoista nykyisin. Elo keskittyy vaaleihin, vaikka töitäkin on vielä tehty. Ensi viikolla annetaan ensimmäiset äänet, ja vajaan kolmen viikon kuluttua tulos on tiedossa.

Viikonloppuna kampanjoimme Terve aikuinen- messuilla, torilla ja vähän maakunnassakin. Näihin liittyy aina liikuttavia hetkiä. Viime lauantaillekin useampia.

Torilla luokseni tuli 60-vuotias mies. Hänellä oli kourassaan (kyllä, ainoa oikea sana tähän kohtaan) pieni lehtileike. Lehtileikkeessä kerrottiin puolalaisesta hitsarista, joka työskentelee Pohjois-Savossa. Mies kertoi joutuneensa työttömyysputkeen metallimiehen hommista 57-vuotiaana. Oman käsityksensä mukaan siksi, että oli liian vanha. Ja nyt saa lehdestä lukea, että muualta tuodaan väkeä niitä töitä tekemään. Soinin sanoma osuu kuulkaas otolliseen maaperään. Ei se rasismia ole, että näistä puhutaan.

Messuilla olin ojentamassa vaaliesitettä erästä tuntematonta pariskuntaa kohden. Nainen heistä kertoi olevansa serkkuni. =) Muistatteko, kun aikanaan kerroin, että minulla on 46 serkkua (jos nyt taas ihan oikein muistan ko. luvun)? Kyseinen Sari, isäni veljen tytär, on kotoisin tuolta pohjoisemmasta, vaan tänne lähiseuduille hänkin on asettunut. Edellisestä tapaamisestamme on yli 20 vuotta. Vaan olipa hienoa tavata.

Mikael, Kata ja ehdokas numero 44

Ah niin, tapahtuihan siellä muutakin mukavaa. Sain kirjalahjakortin. Ihan noin vaan. Uskon vielä tulevan senkin ajan, että ehdin lukea muutakin kuin esityslistoja.

Kissamme sijaishuoltaja löytöeläinsuojan ja meidän välillä toivoi, että kerron täällä välillä kissan kuulumisia. Hyvää kuuluu. Kehräystäkin jo. Lempipaikat alkavat olla selvillä, ja saunan seinistäkin jotakin vielä jäljellä.

Kai tää elo ihan kohdillaan on

Logistiikkaa

24.02.2011 23:04

Kuollut hetki, josta loikka logistiikan maailmaan.

Aamu alkoi tavallisesti. Pojan kanssa marssimme autolle lähteäksemme töihin ja kouluun. Mut-ta auto ei käynnistynyt. Hetken löi tyhjää. Sitten…

Soita Siilinjärveltä tulevalle työkaverille, saammeko kyydin. Saamme.

Mieti, miten järjestyy uuden suunnitelman mukaan rahat pojan ajokorttilääkärintodistukseen (jonka deadline on tänään), kun automaatille ajaminen ei ole enää mahdollista (koska myöhästymme jo muutoinkin töistä).

Passita sittenkin oma ja naapurin poju bussiin, etteivät he myöhästy. Rahoitusongelmat ratkeavat antamalla oma pankkikortti poikasten mukaan (hässäkän kauhistuttavin osuus).

Työkaveria odotellessa soita lasten isälle, ehtisikö vaihtaa akun. Ehtii päivän mittaan, eli pääsen illaksi Suonenjoelle ystävien seuraan. Eli vain akku tarvitsee ostaa kortilla, joka on pojan kanssa koulussa… Taas lyö hetken tyhjää.

Työkaveri saapuu bussipysäkille (nukuttuaan pommiin ja saatuaan mukaansa lapsen, joka ei halunnut herätä/halusi toiset vaatteet/ei jaksanut kävellä), ja hyppään kiitollisena kyytiin. Tilanne on ollut kummassakin kunnassa sen verran kaaottinen (kun en ihan kaikkea ole vielä kertonut esim. poikasen puolen tunnin piilolinssien asettelusta ”nyt se joko meni silmään tai hävisi”), että nauruksi menee. Sitten tämä työkaveri ystävällisesti tarjoaa autoaan lainaksi, että päivän seuraavat palaset olisivat helpompia. Tai edes mahdollisia.

Ilmoita pojalle, että haet hänet (pankkikortin) lounasaikaan viedäksesi lääkäriin (saadaksesi korttisi takaisin). Samalla matkalla akun hankinta. Ostopaikan saa selville kyselemällä töissä, mistä sellaisen voi ostaa. Ei varmaan R-kioskilta. Ja ei kun ajelemaan. Varaosaliikkeessä sitten: ”Ostaisin akun.” ”Autoonko?” ”Niin.” (EIKÖ TÄMÄ OLE AUTOTARVIKELIIKE?) Vaihtoehtoisesti teki mieleni sanoa, että ei, kun puhelimeeni.

Matkalla on hyvä soittaa toverille, hakisiko hän ystävällisesti töistä yhteiseen kokoukseen. Tietenkin se ihana haki. Useimmat palaset olivat nyt kohdallaan. Auki oli enää kokouksesta kotiin kulkeminen (akku aloitti oman tiensä autoa kohti auton avain kaverinaan. Sinne se jäi työpöydälle odottamaan noutajaa.), mutta se hoitui samalla kyydillä kuin kokoukseen meno.

Eli olin kuudelta sovitussa tilaisuudessa Suonenjoella, poika oli käynyt lääkärissä ja teoriatunnilla, kissa hoidettu ja maailma järjestyksessä.

Työskentelen logistiikkapäällikkönä. Laitan asioita järjestykseen toivotun lopputuloksen tavoittamiseksi. Tämä päivä sopisi opinnäytetyöksi aikana, jolloin kaikki ei mene aivan suunnitellusti.

Sukupuolijuttu

22.02.2011 22:57

Tämä maa on toisen sukupuolen. Tai toisen. Töissä kävi sukupuolten välisiä eroja kuvaava tapahtuma. EsiMieheni huikkasi ovelta erään toimitilaamme koskevan jutun. Kertoi hänelle soitetun asiasta. Minä totesin, että oranssitakkinen mies kävi jo kertomassa asian, että olikohan sama mies. Esimieheni totesi, ettei puhelimessa nähnyt, minkä värinen takki miehellä oli. =)

Ja minä kun yritin tuolla vain kertoa, että mies oli ilmiselvästi talotekniikan asiantuntija, kun hänellä oli sellainen työmiehen oranssi takki. Toinen meistä halusi välittää yksinkertaisen viestin, toinen yritti tuoda mukaan kaiken ammatillisuudesta pukeutumiseen yksinkertaisen viestin lisäksi.

Erilaisuus on aika kiva juttu. Olen melkein uutispimennossa, kun olen ehtinyt nähdä vain yhdet uutiset tänään. Taitaisin olla kohta jo vierotuksen tarpeessa.  Sen ehdin nähdä, että joku upseeri on kertomusten mukaan päästänyt suustaan melkoista huttua arvostellessaan presidenttiä ihan muun muassa sukupuolesta. Toisaalta kertoo meistä hyvää, että tuollainen asia ylittää uutiskynnyksen, koska sellaista ei pitäisi olla.

Näitä päiviä ja viikkoja leimaa menoähky. Mietin aika ajoin, että jos elämässä olisi vähemmän tapahtumia, niitä ehtisi sulatella pidempään. Nyt eteen tulee ihanaa ja täyttä ja mielenkiintoista sellaisella vauhdilla, että tapahtumat meinaavat puuroutua yhdeksi virraksi. Moni aarteen arvoinen hetki hukkuu menemisten mereen. Mutta ei voi saada samalla kertaa aktiivisuutta ja olemista. Kai.

Olen hiukan tätä blogiani pohtinut. Sen osoitetta on nyt annettu sinne ja tänne vaalitarkoituksiin. En kuitenkaan halua muuttaa tätä miksikään vaalijulistukseksi, vaikka poliittinen painoarvo siitä laskisi. En minä kaikilla näillä jutuillani voi läheisiänikään rasittaa. Poikianikin kiinnostaisi ihan tosi paljon oranssitakkiset juttuni. Jatkan siis valitsemallani linjalla, vaikka joidenkin odottamiin muotteihin tämä ei nyt taivu.

Huomisista menoista kerron sitten, kun on tarpeeksi vapaata. Mielenkiintoista siellä taas odottaa. Lauantaina voimme tavata Kuopion torilla klo 10 alkaen. Sunnuntaina Musiikkikeskuksella demareiden vaalijuhlassa klo 14. Olet tervetullut!

09.10. Lauantaina Leppävirralla ja Varkaudessa

08.10.2010 18:17

Lauantaiaamuna olemme klo 9 Leppävirran torilla ja klo 10 Varkauden torilla. Tule kertomaan kuulumisesi!