Äkkiä se meni
31.12.2011 10:33
Yhteisten asioiden hoitaminen, jota harhaanjohtavasti politiikaksi kutsutaan, on koulu, jossa lukuvuosi päättyy tänään. Vaikka viikko sitten ollut joulukin on muuttunut jo tilastoiksi – paljonko vähemmän kortteja lähetettiin ja montako euroa kulutettiin – ja erilaisia Top 2011-listoja on esitelty kyllästymiseen asti, niin listaa kai tässä suunnittelen minäkin. Olen viime päivät pohtinut, tuliko sitä jotain opittua tänä vuonna ihan tästä päätöksenteosta.
Alkuvuonna, joka meni eduskuntavaalikampanjoidessa, on tullut paljon oppia (vaikkei ehkä niinkään päätöksenteosta). Lyhyt selailu kalenteriin osoittaa, että kaikkeen sitä ihminen venyy, kun on tarpeeksi motivoitunut. Mutta päällimmäiseksi tuolta mieleen on jäänyt yhdessä tekeminen. Kuulostaa tosi pliisulle, mutta ei ole sitä. En tule ikinä unohtamaan sitä, mitä ihmiset niin minun kuin puolueemme eteen tekivät tuolloin.
Ystävät
Mutta mennääs siis siihen päätöksentekoon.
”Mikään, mitä ei ole kirjoitettu paperille, ei päde.” Tästä minulla on oppi vielä edessä, koska kokeneempien mukaan ilmeisen sinisilmäisesti luottaisin myös puhuttuihin asioihin. Olen ollut vuoden aikana mukana kymmenissä, kymmenissä erilaisissa yhteistyöneuvotteluissa.
Yhteistyökuvioissa on aina alku (syntysyy), neuvottelu- ja valmisteluvaihe, ja päämäärä – tavoite, jota kohti pyritään. Lopullinen sopimus, jossa päämäärä on kuvattu, vahvistetaan allekirjoituksin. Usein kyse on kompromissista, jonka syntyyn voi vaikuttaa paljon jopa sopimuspaperin sanamuodot.
Yhdessä tällaisessa tilanteessa olen ollut jouston kannalla, koska onhan myös puhuttuun sanaan – jonka iso joukko ihmisiä on ollut kuulemassa – voitava luottaa. Tästä sitä saattaa tulla useamman vuoden oppi ihan sen mukaan, voiko myös muuhun kuin kirjoitettuun sanaan luottaa.
”Olisi hyvä, jos päättäjät puhuisivat samalla tapaa, vaikka tilanne ja ihmiset ympärillä vaihtuvat.” Minua on kaikki nämä kuusi, seitsemän vuotta siunattu hyvillä päättäjäkavereilla, koska tähän ilmiöön ihan oikeasti käytännössä törmäsin vasta kuluneena syksynä.
Olin eräässä kokouksessa, jossa yksi päättäjäkollega piti vahvan puheenvuoron. Hänen puheenvuoronsa poikkeisi 180 astetta hänen oman poliittisen ryhmänsä kannasta tunteita herättäneessä asiassa. Koska meitä jälleen oli koolla isompi joukko, eihän siinä pitkään mennyt, kun asia oli hänen ryhmänsä tiedossa. Tuolloin sanoja kertoi tulleensa väärin tulkituksi ja ties mitä.
Tilanne on melkein sama, kuin jos hän olisi sanonut kokouksessa ”musta”, mutta ryhmälleen kertonut kyllä puhuneensa valkoisesta (tiedän, kovin mielikuvitukseton esimerkki).
Mikä se on se vanha viisaus luottamuksen menettämisen kerroista?
Tämä homma perustuu täysin ihmisten väliseen toimintaan, ja kaikki pyrkivät toimimaan sellaisten ihmisten kanssa, joihin kokevat voivansa luottaa. Ihan kuin elämässä yleensä.
Kolmas oppi on suora johdannainen tästä. Jokainen vastaa omasta elämästään ja toiminnastaan, ja niiden kanssa toimitaan, jotka demokratia eteen tuo. Ei sitä oikeasti voi mieltään pahoittaa – kalahallivalituksesta, kelkankääntymisestä, vääristä päätöksistä (heh) – koska silloin aika menee sen painolastin raahaamiseen eteenpäin katsomisen sijaan.
Pakko kai se on uskoa siihenkin, että ihmiset ottavat opikseen ja antaa heille mahdollisuuksia vielä sittenkin, kun oikeasti ovat mokanneet. Suattaahan tuota armeliaisuutta tarvita itsekin joskus…
Eli vaikka luottamuksen voi menettää vain kerran, niin pitää se sadetta paikkailtu kattokin. Kai? No, tässä on oppimateriaali lähellä, kun päättäjäelo taas aktivoituu alkuvuodesta.
Tuhat pientä asiaa on mukaan tarttunut vuoden aikana. Kiitos koulutuksesta, kaverit!
Hyvin neuvoteltu
10.07.2011 21:32
Pidin eilen puheen (oikeasti kaksi) siitä, mitä kaikkea hallituksemme aikoo tehdä kolmikantaisesti tai yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Asiaa oli ihan hyvän puheen verran. Kuulijoina oli pitkälle toista sataa ammattiliitto PRO:n jäsentä. Tässä teillekin tietoa tiiviissä muodossa. 89-sivuinen hallitusohjelma siis käsittelyssä. Ja tästä päivityksestäni on ihan pieni linkki edelliseen päivitykseeni. Löydätte sen varmaan.
Alkusanoista poimittua
- Työmarkkinoilla vallitseva luottamuksen ilmapiiri sitouttaa eri osapuolet yhteisiin päämääriin.
(Tämä on vastakohta edellisen hallituksen eläkeiännostoavaukselle.)
Hallituksen painopistealueista
- Hallitus toimii tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa talouspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi.
Talouspolitiikan osassa
- Työelämää uudistetaan ja kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tähän väliin sitten tuo painopistealueista poimittu lause ja jatkuu näin. Tässä mielessä hallitus käynnistää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa keskustelut, joissa yhteen sovitetaan talous- ja työmarkkinapolitiikan päälinjat.
- Hallitus toteuttaa ”Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennus- sekä majoitus- ja ravitsemusalalla” -työryhmän raportin ehdotukset kolmikantaisen valmistelun pohjalta.
Oikeuspolitiikka, sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto
- Valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen kanssa eduskunnalle annettavaksi eurooppalaisen lainsäädäntökehityksen huomioon ottava uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö.
- Arvioidaan maassa olevan ulkomaisen työvoiman määrä sekä työvoiman tuleva tarve ja kehitetään rekrytoinnin pelisääntöjä jatkossa toimialakohtaisesti valtiovallan ja työmarkkina- sekä yrittäjäjärjestöjen yhteisissä neuvotteluissa.
Elinkeino-, työllisyys- ja innovaatiopolitiikka
- Otsikon ”Nuorten työllisyystakuu toteutetaan” alta löytyy seuraavaa:
- Hanketta varten asetetaan erillinen näiden kolmen ministeriön (TEM, OKM ja STM) työryhmä, jossa ovat edustettuina työelämäosapuolet, kunnat ja muut keskeiset toimijat
- Luodaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä työvoimapalveluissa.
Hyvinvointipolitiikka
- Hallitus valmistelee työlainsäädännön, työelämän kehittämisen ja työelämän sosiaalivakuutukseen liittyvät linjaukset ja lainsäädäntömuutosesitykset yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa.
- Ansioperusteisen perhevapaajärjestelmän kehittämiseen liittyvät asiat valmistellaan kolmikantayhteistyössä työelämän osapuolten kanssa.
- Työeläkepolitiikkaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa.
- Työttömyysturvajärjestelmää uudistetaan kolmikantaisesti tavoitteena järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkiyttäminen nykyjärjestelmän pohjalta.
- Työ- ja elinkeinoministeriä asettaa hallituskauden ajaksi pysyvän kolmikantaisen työryhmän seuraamaan, arvioimaan ja tekemään tarvittavia ehdotuksia työelämän sääntelyyn ja työelämän kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä.
- Tasa-arvolain ja tasa-arvosuunnittelun toimivuutta seurataan yhdessä työelämän osapuolten kanssa.
- Hallitus jatkaa yhteistyötä työelämän osapuolten kanssa naisen urakehityksen edistämiseksi.
Miten tulee mieleeni, että Jyrki halusi tosi kovasti pääministeriksi?
Demokratiaa se vain on
12.06.2011 11:09
Se, mitä aion nyt kirjoittaa, on oikeastaan jatko-osa eiliseen, mutta myös jo pidemmän pohdinnan kohde.
Miksi ihmiset äänestävät vaaleissa? Siksikö, että uskovat edustukselliseen demokratiaan ja haluavat vaikuttaa siihen, kenellä on mandaatti edustaa? Vai siksi, että tämä nyt sattuu olemaan meillä käytössä oleva järjestelmä, ja osallistuvat velvollisuudentunnosta, kun parempaakaan vaihtoehtoa ei ole saatavilla?
Pohdin tätä siksi, että monet niistä, joille edustuksen valta on annettu, eivät sitä meinaa uskaltaa enää käyttää.
Puhuessamme Suonenjoen ja Kuopion kumppanuushankkeen jatkamisesta jotkut valtuutetuista olivat sitä mieltä, että ei tällaiseen voi mukaan lähteä, kun kansa torilla ei tykkää. Minusta tuo on vastuuton puheenvuoro.
Vaikka tällä hetkellä haetaan sitä linjaa, millaista politiikan on oltava, ettei se ole ylimielistä ja kansasta etääntynyttä, ei vaikeita päätöksiä pidä tuollaisin perustein jättää tekemättä. Siksi ihmiset ovat tuonkin sanojan valtaan äänestäneet, että hän perehtyy asioihin, harkitsee ja päättää. Jokainen hetkenkin vaikka vain kunnallispolitiikassa mukana ollut tietää, että torilta löytyy niitä kummankin sanojia. Toki sillä varauksella, että ihmiselle luontaista on vastustaa muutosta.
Kaikilla Itä-Suomen kunnilla ja kaupungeilla on paljon tehtävää, jos tulevaisuuden muutoksista meinataan selvitä siten, että täällä olisi hyvinvoivien ihmisten mahdollista elää. Jos sillä perusteella, että osa kaupunkilaisista vastustaa, jätetään huomiotta työpaikkojen hankkimisen mahdollisuudet kuntaan, työvoiman saatavuus palveluihin eläköitymisen paikkaamiseksi ja kymmenen muuta asiaa, syyllistytään aika lailla raukkamaisuuteen.
En yhtään väheksy sitä, etteikö ole syytä kuunnella kaupunkilaisten mielipiteitä, mutta Kuopioonkin niitä mahtuu melkein 100 000 omanlaista, eli jokaisen päätöksen – hyvän, huonon, keskinkertaisen, typerän, minkä tahansa – pystyy kyllä perustelemaan ”torilla sanottiin”.
Kertomani loppuviikon saksalainen keskustelukumppanini oli sitä mieltä, että kotimaansa ydinvoimapäätöksessä on samoja elementtejä. Hän kertoi haluavansa nähdä, mitä tapahtuu, jos saksalaiset vaativat seuraavaksi luopumista autoista.
Meitä kuopiolaisia demarivaltuutettuja oli eilen torilla vaihtamassa mielipiteitä immeisten kanssa.
Immeinen
Pyysimme erityisillä korteilla palautetta demareiden toiminnasta niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Yksi mies (ei kuvan immeinen) – jonka tapaan joka kerta torilla, kun siellä näissä merkeissä olemme – tuli sanomaan, ettei aio kirjoittaa lappuun mitään, koska emme ikinä niihin vastaa. Kerroin olevani juuri siksi siinä sillä hetkellä, että vastaan hänen palautteeseensa ja kysymyksiinsä. Hän jatkoi, että turhaa se nyt vaan on, kun vastaamme aina samalla tavalla, eli kaikki on muiden puolueiden syytä. Tässä kohtaa pyysin häntä tarkentamaan, eli emmekö siis vastaa, vai yrittääkö hän nyt sanoa, että vastaamme, mutta väärin.
Hän otti esimerkin. Viimeisen neljän vuoden aikana tuloerot ovat kasvaneet, miksi SDP ei ole korjannut sitä. Hän itse jatkoi, että niin, niin, olette olleet oppositiossa.
Koska olin päässyt edellisenä yönä nukkumaan noin kahden aikaan, hymyilin ystävällisesti ja kerroin olevani hänen kanssaan aivan samaa mieltä, meidän olisi tietenkin pitänyt kyetä oppositiosta käsin tuollainen ongelma ratkaisemaan. Sehän on aivan selvää. Miksi olisin vastannut, että muut puolueet olivat hallitusvastuussa, koska hän sen jo alkuun oli todennut vääräksi vastaukseksi?
Kyllä tästäkin torimielipiteestä eväitä matkaansa saa. Emme varmasti turhaan kampanjoineet keväällä sen puolesta, että tulonjako on saatava oikeudenmukaisemmaksi. Toinen oppi voisi olla se, että turha on mennä torille kovin väsyneenä, koska sietokynnys epäloogisille väitteille madaltuu tasolle, jolla joku saattaa sen huomata.
Kaiken kaikkiaan yritän koko vuodatuksellani sanoa, että kenelle on demokratian mukaisesti päätösvaltaa annettu, on hänen sitä uskallettava myös käyttää.
Ne, jotka huutavat kovaan ääneen oman asiansa puolesta, saattavat peittää alleen niiden äänen, jotka eivät jaksa enää tai osaa ollenkaan huutaa. Se on vastuullisuutta, että heidänkin osansa tulee päätöksissä huomioonotetuksi. Sadan muun asian lisäksi.
Reissu
11.06.2011 22:39
Vietin loppuviikon Liettuassa, viehättävässä Visaginasin kaupungissa.
Jotakin siellä on enemmän kuin Kuopiossa – Milkan suklaata. Ei voi silloin ihan huono paikka olla. Vaikka kauneus kyllä on katsojan silmässä, as we know.
Pakko on kehua Finnairiakin. Olin pakatessani varautunut siihen, että laukku tulee perille minua myöhemmin, koska vaihtoaika Helsingissä oli niin lyhyt, että jouduin käytännössä juoksemaan läpi Seutulan ehtiäkseni koneeseen. Koin jälleennäkemisen riemua Vilnan kentällä, kun laukkuni tulla puksutti hihnaa pitkin nopeammin kuin minä ehdin hihnan viereen koneesta ihan pikku pysähdyksen keralla. Matkaseurakseni osunut tuleva presidentti, kokenut parlamenttimatkustaja Lasse Lehtinen oli varma, ettei tule matkasta mitään, ja suositteli nykäisemään ensimmäistä kentällä näkemääni virkailijaa hihasta kertoakseni aikeistani ehtiä koneeseen.
Tein vuosi sitten saman matkan ja tuolloin esikoiseni passilla. Minä tollo otin kaapista väärän passin ja tarkastin jopa sen voimassaolon. Muuta en sitten mitä ilmeisimmin tarkastanut, koska lähtöselvityksessä esittelin kymmenvuotiaan esikoiseni kuvaa. Siitä tohkeissani jätin sitten nostamatta rahaakin kentällä, joten olin Visaginasissa rahatta ja passitta. Nyt minua vastaan tullut kuski – jonka kanssa meillä ei ole ollenkaan yhteistä kieltä – antoi ensimmäiseksi käteeni kirjekuoren, jossa luki ”money for taxi for Thursday morning”. Itsensä voi tuntea idiootiksi niin monissa yhteyksissä. =) Ja hei, tällä kertaa minulla oli sekä oma passi että omaa rahaa.
Lähtöpäivä oli moninainen. Ensin töitä, sitten kaupungin yhteistyötoimikunnan kokous, jossa olen kh:n edustajana, sitten vielä töitä ja lopuksi matkaan.
Yhteistyötoimikunta keskusteli muun muassa siitä, miten palvelualueuudistus näkyy arjen työssä. Keskustelu oli hyvää, vaikka tosi alkumatkassa olemme polulla, jolla ei ole loppua. Aina tulee uusia näkymiä, uusia tavoiteltavia asioita. Eiväthän ihmisetkään pysy samoina, joten tänään asetetut tavoitteet ovat vanhentuneita viimeistään joidenkin vuosien kuluttua.
Käsittelimme myös henkilöstökertomusta viime vuodelta. On merkittävää, että kaupungin henkilökunnalla on sairauspoissaolot vähentynyt ja eläkeikä noussut. Meidän olisi varmasti aika alkaa pohtia tosissaan kannustavia elementtejä palkkaukseen.
Vaan vielä palaan Visaginasiin. Yllättävän paljon olen saanut keskustella ydinvoimasta. Yksi keskustelukumppanini on saksalainen, joka pitää kotimaassaan tehtyä ydinvoiman lopettamispäätöstä hulluna. Tsekki on kuulemma jo kiittänyt, ja alkaa rakentaa rajan tuntumaan kolmea ydinvoimalaa. Saksalaiset kuuleman mukaan näkevät jo konkreettisesti päätöksen energialaskuissaan. Keskustelukaverini vanhempien sähkölasku on kuulemma noussut lyhyessä ajassa 35 %, ja näkymä on, että pian prosenttilukema on 70.
No, tämä Visaginas on lähellä Ignalinaa, jossa suljettiin noin 1,5 vuotta sitten ydinvoimala. Välittömästi tuon jälkeen lämmityslaskut olivat olleet nelinkertaiset aiempaan verrattuna. Minimipalkoilla töitä tekevät ihmiset eivät olleet selvinneet laskuista, ja nyt valtio kuuluu kompensoivat tätä huikeaa nousua jollakin tavalla.
Ymmärrän vaateet ydinvoimasta luopumiseksi, mutta onko siinäkään järkeä, jos esim. Saksa päätyy vain ostamaan sitä toisaalta. Paikalliset Visaginasissa kertoivat, etteivät elättele toiveita uudesta voimalasta, koska Valko-Venäjä vastaa tarpeisiin ihan pian uusilla voimaloillaan. Niin. Ihmiset luulevat valitsevansa kyllä/ei ydinvoimaa, kun oikeasti valinta on ydinvoimaa meidän/muiden tuottamana. Vai mitä?
Tässä on hyvä kuva nykypolitiikasta ja ihmisten toiveista. Elämä olisi helppoa, jos se olisi vain mustaa ja valkoista. Sitä se ei kuitenkaan ole, ja päättäjien on perehdyttävä asioihin monesta näkökulmasta. Hankittava tietoa ja perehdyttävä siihen. Pohdittava, miten päätös vaikuttaisi lukemattomiin muihin asioihin. Punnittava hyvät ja huonot puolet, ja sitten tehtävä päätös. Monesti tuon jälkeen vielä lukemattomia kertoja perusteltava se ihmisille, mikä oikein onkin.
Miskalla menee nykyisin ihan hyvin. Villikissa ja nahkasohva on osoittautunut ihan toimivaksi yhdistelmäksi. Ainakin toimivammaksi kuin villikissa ja villamatto.
Asiaa ja vierestä
14.04.2011 22:42
Jokaisen ihmisen ystäväpiiristä olisi hyvä löytyä insinööri tai pari. Sellainen, joka vielä osaa lukea. Minulla sellainen on. Oikeastaan useampikin. No, sain aamulla tekstiviestin yhdeltä heistä: ”Neeta, kerrot blogissasi pariskunnasta, jonka lämmityslasku nousi 800 € vuodessa. Mitenhän se on mahdollista, kun meidän ok-talomme lasku kaikkien korotusten jälkeen on 1200 egeä vuodessa? Ja tämähän ei ole mikään maailman tiivein talo.”
Kyseinen kommentti pakotti vastaamaan kuulostavan sille, ettei mitenkään. Paitsi jos kyseinen pariskunta asuu kartanossa. Mutta silloin he luultavasti eivät valittaisi eläkkeiden ja lämmityskustannusten nousun epäsuhdasta.
Olen yleensä tosi tarkka faktoista. Minusta leväperäisyys niissä vie uskottavuuden. Asioiden oikeellisuuden osalta olen pilkuntarkastelija. Mitähän tässä sitten oikeasti on tapahtunut?
- Kyseinen eläkeläismies on laskenut väärin.
- Olen kuullut väärin, mutten ole. =)
- Kyseinen mies liioitteli tehdäkseen asian selväksi, mitä en sitäkään usko, koska ei hän ehkä olisi vaivautunut eläkkeitään esittelemään melko tarkasti, jos muuten olisi ollut suurpiirteinen.
Kysymys voi oikeasti olla vaikka laskujen jaksotuksesta, mikä on synnyttänyt väärän kuvan, tai mistä tahansa muusta tämän tyyppisestä.
Olennaista on kuitenkin se, että ihmisille käyttöön jäävä raha on kutistunut, vaikka erilaisia etuisuuksien korotuksia on hallituspuolueiden taholta rummutettu kuuluvasti. Josko ihmiset vastaavat silmänkääntötemppuun samanlaisella?
Väärinymmärryksiäkin sattuu. Tänään torilla yksi mies kysyi, tuleeko siskostani avustaja eduskuntaan. Kysymys oli minusta vähintäänkin merkillinen, mutta vastasin siihen asiallisesti, että ei tule. Hän kysyi, että onko hänellä siis nyt jo hyvä työ. Kerroin näin varmasti olevan Jyväskylässä. Hän ihmetteli, etteikö siskoni enää asukaan Saaristokaupungissa. Kerroin, ettei ole koskaan asunutkaan. Mies halusi tietää, miksi sitten aikanaan kerroin äänestäväni Saaristokadun puolesta siksi, että sisareni pääsee paremmin kaupunkiin.
Edelleen ystävällisesti kerroin, etten ollut edes valtuustossa vielä silloin, kun kadusta siellä päätettiin. Ehdotin ystävällisesti miehelle, että sekoittaisikohan hän minut nyt johonkin toiseen, kun se siskoni oikeasti asuu Jyväskylässä ja kun en ollut edes valtuustossa tuolloin. Lopulta hän arveli itsekin, että on kyllä nyt saattanut jutella jonkun muun kuin minun kanssani. (Olisiko muuten joku oikeasti ollut niin hölmö, että perustaisi päätöksensä siskonsa kaupunkimatkaan?)
Tänään taas on ihmetyttänyt ihmisten halu auttaa. Olette ihmeellisiä. Meillä oli Iisvedellä lämminhenkinen tilaisuus, jonka paikalliset halusivat järjestää. Kosusen Jaakko ja Annikin olivat siellä esiintymässä. Taisi olla taas sellainen demareiden tupailta. Ihmisiä on mukava tavata! Tuota ”siskon kaupunkimatka” -miestäkin ainakin hyvänä päivänä.
Arkikulttuuri
09.02.2011 22:49
Tänään oli Akavan Erityisalojen vaalipaneeli, jossa puhuimme kultturia. Ja vähän Soinia. Vaan itse aiheisiin palaan huomenna. Nyt kotikulttuuri, eli kirja ja sänky kutsuvat puoleensa.
Sitä ennen kuitenkin kuvia Kunnallispoliittisen kirjallisuuspiirimme viime tapaamisesta. Huomaa, että piiriin on tullut valokuvaaja. Ja hänen kameransa.
Kirjallisuutta ihan piireittäin
Kuvaaja opastaa kuvaajaa
Valtuustoveljekset kokoonpanolla "kokvihrkok"
Punavihreä runotyttö
Piirin virallinen vasemmisto
Koko kakku
18.01.2011 23:16
Olen toistanut useamman kerran viimeisen puolen vuoden aikana huomanneeni politiikan olevan kokonainen kakku, josta taitaa joutua syömään nekin palat, jotka ei ihan suurinta herkkua ole. Vaan kuuluu pelin henkeen, ja näyttääpä sitä oppivan.
Muistan ensimmäiset kuntavaalit vuodelta 2004. Voi sitä tuskaa, kun omia kuviaan torilla jakeli. Ihmisten seurassa olen viihtynyt aina, mikä teki asiasta siedettävää. Kun sitten näki ihan järkevinä pitämiensä ihmisten kanssajahtaavan kuopiolaisia torikäytävällä, seuraavissa vaaleissa se meni jo ilman tuskaa. Kukapa nyt ei pystyisi omia kuviaan torilla jakamaan…? (Ja voi hyvänen aika. Tämä Word hyväksyy taas mukisematta sanan ”kanssajahtaavan”, kun jo isi -sana välillä tökkii. Tällä on vaihdevuosista kärsivän naisen logiikka.)
Kuten palautteesta päätellen useimmat teistä ovat nähneet, nyt on pari viikkoa pyörinyt tv-mainonta vaaleihin liittyen. Ei ollut helppoa, ei. Sanottakoon tässä, että valokuvista nykyisellään tulee jo hyviä (ja tarkoitan tätä kuvauskohderiippumattomasti), mistä kiitos kuuluu Aliaksen Samille. Hän osaa sellaisia juttuja kuin ”naura vaikka tyhjälle”, jolloin sitten nauran oikeasti. Ja se näkyy. Hän on taitava.
En siis varsinaisesti nauttinut olostani tv-kameran edessä. Tämä oli niitä ei niin herkkupaloja kakusta. Sitä en epäile, etteikö tähän totu ihan samalla tapaa kuin itsestään kertovien esitteiden jakamiseen. Mutta tällä kertaa vielä tuntui hiukan kuin olisi lyönyt varpaansa kynnykseen. Nyt se kynnys on jo ylitetty.
Pala kakkua
Se tästä tekee hassua, että tavoitteeni ja tahtoni on osallistua yhteisten asioiden linjaamiseen ja päättämiseen, mutta moneksi joutuu sillä matkalla taipumaan. Tahtoa välillä kysyy. Jos ei olisi motivaatio kohdallaan, olisin jättänyt mainokset jakamatta ja erinäisiä lauseita kameran edessä toistelematta.
Arkeemme kuuluu myös villikissa, joka asuu nyt saunassamme. Se muutti meille toissapäivänä löytöeläinsuojan sijaiskodista. Viime yönä se uskaltautui ulos saunasta, ja ihmettelin omituisia ääniä. Koska reilun vuoden kissattoman ajan jälkeen monet äänet tulevat olemaan uusia, jätin tuhojen tutkimisen aamuun. Kissa oli hiippaillut keittiön nurkkaan ja repinyt kuivaruokapussin auki. Varmaan tunsi itsensä saalistajaksi. Se on ihan leijona.
Meidän villi
Päättäjän ongelmia
02.10.2010 21:19
Loppuvuosi on kuntapäättäjällä sitä aikaa, kun rahat ei ikinä riitä. Tai ainakin sellaisessa tunnelmassa eletään. Koulut, terveyskeskukset ja Anti-festivaalikin pyörii, mutta päättäjät katselevat jo seuraavaa vuotta. Yritämme haarukoida tulot ja menot jotenkin samalle kartalle. Ei se helppoa ole. Väittävät, että kunnilla on vain vähän eväitä saada kestävästi taloutensa kuntoon. Sillekin pitäisi varmaan tehdä jotain myös valtion taholta.
Maanantain hallituksessa käsittelemme kaupungin lipputukea julkiselle liikenteelle loppuvuodeksi. Meidän tehtäviimme kuuluu senkin päättäminen, minkä käyttäjäryhmän lippuja tuetaan milläkin määrällä. Tällä hetkellä Kuopiossa ei kuljeta maksutta lastenvaunujen kanssa. Nuorten matkoja, veteraanien matkoja ja opiskelijoiden matkoja tuetaan erilaisten määräalennuskorttien ohella. Jos haluamme tehdä bussiliikkumisesta maksutonta vaunullisille, jonkin muunkin asian on muututtava.
Joko tuki jää pois tai pienenee joltakin toiselta käyttäjäryhmältä, tai sitten valtuusto nostaa lipputukeen annettavaa rahaa. Päätettäessä lipputukien suuntaamisesta olisi mukavaa tehdä päätös, että annetaan lisää tukea erilaisille ryhmille, ja siirretään haastavampi osuus valtuustolle.
Valtuusto saisi päättää, paljonko lipputukea nostetaan ja minkä kustannuksella se tehdään. Meillä on tulevalle vuodelle tällä hetkellä näköala, että hankimme vähemmän kuin käytämme. Valtuusto siis ohjaisi päätöksellään valmistelua niin, että lipputukeen halutaan tämä, ja sitten jossain muualla pärjätään vähemmällä.
Jos ja kun tuntuu sille, ettei muuallakaan vähemmällä pärjätä, sitten on saatava tuloja lisättyä.
Sitä olisi välillä helpompi elämä, ellei huomioisi näitä syy-yhteyksiä, vaan voisi rehellisenä itselleen sanoa, että tällainen laajempi lipputuki me halutaan, joten sellainen päätetään.
Toinenkin asia tässä on hiukan pohdituttanut. Markkinatalous. Ja julkisen sektorin toiminta. Oletteko huomanneet, että urheilupaikat saattavat aika nopeallakin tahdilla muuttaa nimeään? Ei niissä meinaa mukana pysyä, vaikka olisi vähän pilkuntarkastelijavikainen. Ystäväni oli laittanut torstain pelin jälkeen facebookiin kuvan jäähallilta. Yritin tarkasti muistaa sen tilan nimen, josta käsin kuva oli otettu. Tila oli aiemmin joku DNA All Stars-aitio. Muistin sen muuttuneen Olviksi, mutten sitä, että samalla siitä tuli Hall of Fame. No, mainonnan kannalta sentään olennainen oli jäänyt mieleen. Eikä tässä mitään, mainostulot ovat tervetulleita, mutta mun sieluni kaipaisi hiukan pysyvyyttä. Onneksi sentään tiedän, missä ja mikä on Hannes-klubi, kun on ollut sitä jo vuosia. Jatkuvista nimenmuutoksista tulee halpa osto- ja myyntiliikeolo.
Julkinen elo liittyy tähän siten, että joka työaamu ajelen Magnum-areena opasteiden ohi, vaikka sen nimistä areenaa meillä ei ole enää hetkeen ollut. Ymmärtääkseni kaupungin taholta on opasteet (sellaiset tiekylttien näköiset) laiteltu, mutta Magnumin (tai mikä ikinä yritys taustalla onkaan) lopetettua tuon mainontatavan, kaupunki jatkaa sitä edelleen. Hassu ajatus se olisikin, että aina mainostajan vaihtuessa kaupungin naiset ja miehet ruuvailisivat kylttejä. Ei saata olla verorahojen tarkoituksenmukaisinta käyttöä? Ehkä ne kyltit myös Keskuskentälle kannattaisi laittaa kuin jäähallille. Jäähalli on jäähalli ja Keskuskenttä mainostajasta riippumatta esimerkiksi jalkapallostadion.
Silloin ainakin opasteet ja todellisuus vastaisivat toisiaan. Siitä olen jo samaa mieltä monen muun kanssa, että kyllähän jalkapallostadionimme tulisi olla Aulis-areena. Eikö?
Kyselyt
Lataa ...