Demokratiaa se vain on

12.06.2011 11:09

Se, mitä aion nyt kirjoittaa, on oikeastaan jatko-osa eiliseen, mutta myös jo pidemmän pohdinnan kohde.

Miksi ihmiset äänestävät vaaleissa? Siksikö, että uskovat edustukselliseen demokratiaan ja haluavat vaikuttaa siihen, kenellä on mandaatti edustaa? Vai siksi, että tämä nyt sattuu olemaan meillä käytössä oleva järjestelmä, ja osallistuvat velvollisuudentunnosta, kun parempaakaan vaihtoehtoa ei ole saatavilla?

Pohdin tätä siksi, että monet niistä, joille edustuksen valta on annettu, eivät sitä meinaa uskaltaa enää käyttää.

Puhuessamme Suonenjoen ja Kuopion kumppanuushankkeen jatkamisesta jotkut valtuutetuista olivat sitä mieltä, että ei tällaiseen voi mukaan lähteä, kun kansa torilla ei tykkää. Minusta tuo on vastuuton puheenvuoro.

Vaikka tällä hetkellä haetaan sitä linjaa, millaista politiikan on oltava, ettei se ole ylimielistä ja kansasta etääntynyttä, ei vaikeita päätöksiä pidä tuollaisin perustein jättää tekemättä. Siksi ihmiset ovat tuonkin sanojan valtaan äänestäneet, että hän perehtyy asioihin, harkitsee ja päättää. Jokainen hetkenkin vaikka vain kunnallispolitiikassa mukana ollut tietää, että torilta löytyy niitä kummankin sanojia. Toki sillä varauksella, että ihmiselle luontaista on vastustaa muutosta.

Kaikilla Itä-Suomen kunnilla ja kaupungeilla on paljon tehtävää, jos tulevaisuuden muutoksista meinataan selvitä siten, että täällä olisi hyvinvoivien ihmisten mahdollista elää. Jos sillä perusteella, että osa kaupunkilaisista vastustaa, jätetään huomiotta työpaikkojen hankkimisen mahdollisuudet kuntaan, työvoiman saatavuus palveluihin eläköitymisen paikkaamiseksi ja kymmenen muuta asiaa, syyllistytään aika lailla raukkamaisuuteen.

En yhtään väheksy sitä, etteikö ole syytä kuunnella kaupunkilaisten mielipiteitä, mutta Kuopioonkin niitä mahtuu melkein 100 000 omanlaista, eli jokaisen päätöksen – hyvän, huonon, keskinkertaisen, typerän, minkä tahansa – pystyy kyllä perustelemaan ”torilla sanottiin”.

Kertomani loppuviikon saksalainen keskustelukumppanini oli sitä mieltä, että kotimaansa ydinvoimapäätöksessä on samoja elementtejä. Hän kertoi haluavansa nähdä, mitä tapahtuu, jos saksalaiset vaativat seuraavaksi luopumista autoista.

Meitä kuopiolaisia demarivaltuutettuja oli eilen torilla vaihtamassa mielipiteitä immeisten kanssa.

Immeinen

Pyysimme erityisillä korteilla palautetta demareiden toiminnasta niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Yksi mies (ei kuvan immeinen) – jonka tapaan joka kerta torilla, kun siellä näissä merkeissä olemme – tuli sanomaan, ettei aio kirjoittaa lappuun mitään, koska emme ikinä niihin vastaa. Kerroin olevani juuri siksi siinä sillä hetkellä, että vastaan hänen palautteeseensa ja kysymyksiinsä. Hän jatkoi, että turhaa se nyt vaan on, kun vastaamme aina samalla tavalla, eli kaikki on muiden puolueiden syytä. Tässä kohtaa pyysin häntä tarkentamaan, eli emmekö siis vastaa, vai yrittääkö hän nyt sanoa, että vastaamme, mutta väärin.

Hän otti esimerkin. Viimeisen neljän vuoden aikana tuloerot ovat kasvaneet, miksi SDP ei ole korjannut sitä. Hän itse jatkoi, että niin, niin, olette olleet oppositiossa.

Koska olin päässyt edellisenä yönä nukkumaan noin kahden aikaan, hymyilin ystävällisesti ja kerroin olevani hänen kanssaan aivan samaa mieltä, meidän olisi tietenkin pitänyt kyetä oppositiosta käsin tuollainen ongelma ratkaisemaan. Sehän on aivan selvää. Miksi olisin vastannut, että muut puolueet olivat hallitusvastuussa, koska hän sen jo alkuun oli todennut vääräksi vastaukseksi?

Kyllä tästäkin torimielipiteestä eväitä matkaansa saa. Emme varmasti turhaan kampanjoineet keväällä sen puolesta, että tulonjako on saatava oikeudenmukaisemmaksi. Toinen oppi voisi olla se, että turha on mennä torille kovin väsyneenä, koska sietokynnys epäloogisille väitteille madaltuu tasolle, jolla joku saattaa sen huomata.

Kaiken kaikkiaan yritän koko vuodatuksellani sanoa, että kenelle on demokratian mukaisesti päätösvaltaa annettu, on hänen sitä uskallettava myös käyttää.

Ne, jotka huutavat kovaan ääneen oman asiansa puolesta, saattavat peittää alleen niiden äänen, jotka eivät jaksa enää tai osaa ollenkaan huutaa. Se on vastuullisuutta, että heidänkin osansa tulee päätöksissä huomioonotetuksi. Sadan muun asian lisäksi.

Ristiriitoja

04.12.2010 17:15

Tuota eilistä ”mulla on flunssa” – kirjoitustani kommentoi yksi Facebook -kaverini näin: ”Ihan söpöjä noi poliitikot kun ovat niin kesyjä ennen vaaleja.” Ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhden blogimerkinnän vuoksi. =)

Kerron teille kohta ristiriidoista. Kerron siitäkin huolimatta, etten usko näyttävän ristivedon olevan hedelmällisin ja tuloksekkain tapa tehdä politiikkaa. Minusta politiikassa ei ole olennaisinta tapahtumat matkan varrella, vaan mitä toimilla saavutetaan. Olennainen kysymys on sekin, minkä vuoksi jotakin tavoitellaan.

Valitettavasti ristiriitoja on politiikassa olemassa koko ajan, vaikka ne eivät aina päälle näy. Saatte vähän kurkistaa.

Ristiriita on olemassa silloin kun yhteiskunnan huostassa olevat lapset ja nuoret kertovat heihin kohdistuneista pahoinpitelyistä. Siitä saisi otsikoita aikaiseksi, mutta toisaalta voi yrittää vaikuttaa rakentavasti siihen, että lastensuojelumme saataisi tolkullisempaan jamaan. Kehittämisehdotuksia voi pohtia tehdessään tutkintapyyntöä poliisille.

Mitään söpöä en tästä löydä, ison ristiriidan kyllä. Revittely tällaisella asialla onnistuisi, mutta tuskin kehittäisi yhteiskuntaa ja takaisi huostaan otetuille paremmat olot. Siksi vaikka ”kesyttömyyttä” (lue Fb-kaverin kommentti uudestaan, ellet sitä muista) on olemassa, se ei näy, koska se ei palvelisi oikeaa tavoitetta.

Ristiriitoja on olemassa silloin kun populismi valtaa kavereiden mielen. Matkan varrelle on osunut haasteellisia virkavalintoja, jotka on helppo esittää kaksivärisinä vaihtoehtoina, eli valintana mustan tai valkoisen välillä. Kuntalaisista näyttää, että valkoinen on ainoa järkevä vaihtoehto, mutta joudumme valitsemaan harmaan lain velvoitteiden vuoksi. Tästä harmaasta on koko päättäjäjoukko tietoinen, mutta ne, joille poliittiset pisteet ja näkymä kuntalaisten suuntaan on asian lainmukaista hoitamista merkityksellisempää, äänestävät valkoisen puolesta. Saatoin kerran kokouksessa epähuomiossa kutsua tällaista menettelyä raukkamaiseksi. Ei tainnut kukaan meitä varsinaisesti söpö olla. Minäkään sähistessäni kavereiden suuntaan.

Päättäjinä joudumme välillä käsittelemään viranhaltijoiden virkasuhteiden ehtoja, ja puhua jopa palkankorotuksista välillä. Kun sitten yksi ehdokkaana tuohon aikaan oleva päättäjä ilmoittaa, ettei tule hyväksymään muutoksia parempaan suuntaan ennen vaaleja, voi kysyä todellisia tavoitteita. Ja on varmasti ristiriita olemassa.

Tätä tarkoitin olennaisella kysymyksellä silloin, kun jotakin tavoitellaan. Kuopion valtuustossakin vilisee tällä hetkellä kansanedustajaehdokkaita. Meissä on niitä, jotka jatkavat edelleen sitä yhteisten asioiden hoitoa, johon meidät kunnallisvaaleissa äänestettiin. Ja sanotte, mitä sanotte, tuohon joukkoon itseni määritän. Sitten on niitä, jotka peilaavat jokaisen päätöksensä ja puheenvuoronsa omaan eduskuntavaalikampanjaansa. Ensisijaisesti siis. Saahan se muita ottaa päähän, kun toimien halpahintaisuus näkyy, vaan jokaisen äänioikeutetun käsissä asia lopulta on.

Realististen vaihtoehtojen esittäminen on jopa toivottavaa. Toivottavampaa kuin käyttää päätösvaltaansa ilmoittamalla, että tämä ei nyt käy minulle, kun se ei käy.

Riidellen ja rähisten saa varmasti vähemmän tulosta aikaiseksi kuin keskustellen, neuvotellen ja rakentaen. Kyllä sitä on päätöksenteossa mukana samat tunteet kuin elämässä muutenkin, mutta välillä ne on hyvä osata pitää omana tietonaan. Ei saattaisi aina haitata niin sanotussa siviilielämässäkään.

Kerron vielä loppuun hyvästä palvelusta. Meillä on yksi tietsikka rikki. Kuopiossa on Cruz Broker -niminen yritys, jossa sen luultavasti saa kuntoon. Kävin siellä aiemmin viikolla kyselemässä, että on ok viedä kone sinne (”Niin tulin käymään, kun en ennen ole teillä käynyt. En siis kierrä kaikkia yrityksiä, mut…” Olen jo ihan savolainen. =).

Jo silloin jäi kuva erittäin hyvästä ja miellyttävästä palvelusta. Tänään menin sinne kone sylissäni. Lähinnä ulko-ovea ollut myyjä harppasi heti sisään astuttuani luokseni, ja otti koneen sylistäni. Ei kyllä käynyt kuin Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajalle, eli tuli vain hyvä mieli. Koko loppuasiointikin sujui siten, että vaikka tietenkään minulla ei voi vielä olla korjattua konetta, olen vahvasti sitä mieltä, että loistava paikka! Suosittelen, vaikkette mitään tarvitsisi. Hakekaa edes hyvä mieli.

Populistien puuhamaa

30.11.2010 22:43

Nonni, nyt on koko maa populistien käsissä. Sain tuossa syksyllä palautetta demareiden populismista, kun joukkueemme esitti osavastuuta myös pankeille Kreikan kriisirahoittamisessa. Nyt Irlannin – ja pian varmasti Portugalin, jos heitä itseään uskomme – kohdalla hallituspuolueet ovat esittäneet samoja vaateita. Viikonloppuna kokoontunut Keskustan puoluevaltuuskunta (muistaakseni heillä tuon niminen, meillä puoluevaltuusto) teki jopa tuollaisen päätöksen. Ollaanko me kaikki nyt sitten populisteja?

Olin illalla OAJ:n tilaisuudessa, joka oikeasti oli tarkoitettu valtuustoryhmien puheenjohtajille. Vaan olen Jaakko Kuorosotalaisen varapuheenjohtaja, ja näin ollen minulla oli aidosti ilo osallistua kyseiseen tilaisuuteen. Kuulimme opettajien ja järjestötoimijoiden näkemyksen tulevan vuoden budjetista, ja keskustelimme ajankohtaisista lainsäädäntöasioista. Koulukuulumisistakin.

Välillä keskustelu lipsahti perimmäisiin. Pohdimme vanhemmuutta, lasten ja nuorten henkistä maailmaa, kasvattamista, auktoriteettia ja montaa muuta. Täytyy sanoa, että aika, jolloin emme ole tahtomattamme napit vastakkain talouden vuoksi, on selvästi hedelmällisempää kuin olla vahvasti vastakkain. Kuopion taloudessa on edelleen haasteensa, vaan josko osaisimme ratkaista ne siten, etteivät ne olisi pääosassa. Tai ettei kuntalaisille välity kuva, kuin se olisi ainoa huolehdittavamme.

Mielenterveyspäivillä joku viisas (jonka olen tainnut mainita täällä aiemminkin) kehotti pohtimaan aina kahden sukupolven päähän. Siten on ratkaisut tehtävä. Ei me toki voida päivittäisiä jättää hoitamatta, mutta varmasti koulutukseen liittyvät kysymykset ovat juuri niitä, joissa kaukokatseisuus on tarpeen. Kiitos, OAJ:n väki, rakentavasta tilaisuudesta.

Luin tänään Facebookissa peruskouluaikaisen luokkakaverini päivityksen, joka kuului näin: ”Esikoinen löi käteeni joululahjatoivelistan. Ekana rahaa, tokana vaatteita, kolmantena Bodyshopin rasvoja ja nelkkinä hajuvettä. Listan lopussa luki vielä: ”Jos näytät tän listan mummoille, hakkaan sut, koska niille on omat listat. Hyvää joulua!”

Taitavat rakkaat ikätoverini hiljalleen päästä maistamaan murkkujen vanhempana oloa. Täytyy sanoa, että ääneen nauroin tämän lukiessani.

Kiitos, ystävät, tuestanne Pohjois-Savon Osuuspankin edustajiston vaalissa. Kuopion OP:n edustajistossa olo on ollut mielenkiintoinen ja miellyttävä luottamustoimi. Asiat ovat aina hyvin valmisteltuja ja perusteltuja. Sellaista päätöksenteon tulee olla.