Jatkoa eiliseen
22.04.2012 20:34
Vastaus edellisen päivityksen kommentiin:
Näin Savon Savomissa Peeässän uuden edustajiston, jos sitä tarkoitat. Ja tietenkään en ole välinpitämätön yhtienkään vaalien kohdalla. Nytkin jännitän Ranskan presidentinvaalin tulosta. Sieltä tulee yksi mauste Eurooppa-keittoon, jota mekin syömme.
Oikeastaan yritin eilen sanoa, että on luottamustoimissa jääviystilanteisiin käytännöt, jotka päättäjät tuntevat ja joita noudatetaan. Vaan ei liene olemassa sääntöä, jota ei voisi halutessaan kiertää, joten viime kädessä asia on kunkin päättäjän moraalin varassa.
Emme varmaankaan voi demareina päättää, että puolueen jäsenet eivät saisi johonkin lailliseen vaaliin osallistua. Enkä paheksu osuusliikkeen vaaleihin osallistumista yksilötasollakaan. Halusin omalla äänelläni varmistaa, että yhden paikan saisi selkärankaiseksi tuntemani päättäjä. Päättäjän, jolla eivät roolit ja edut mene sekaisin.
Siitä viime kädessä aina on kyse.
Arkielämässäni yritän saada liikkumista mahtumaan kalenteriin. Tavoitteena on seitsemän tuntia viikossa, vaan haastavaa on. Kunhan kaupunki saa tiet puhtaiksi myös täältä meidän kulmiltamme, saan kuntosalin ja kävelyn kaveriksi rullaluistelun. Ja kesää kohti mentäessä kokousten määrä hiukan vähenee. Pitää yrittää olla täyttämättä joka rakoa torikahveilla.
Puoluevaltuusto
11.03.2012 11:15
Ne asiat sitten. Mediassa on tietenkin ollut kymmenistä puheenvuoroista ne pätkät, joissa ihmiset kertoivat tyytymättömyydestään. Otetaan asia kerrallaan.
Vaalipiiriuudistus. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa on tunne, että heitä kohdellaan nyt väkivalloin. P-K avioituu meidän kanssamme, E-S Kymen. Sääli, etten voi vielä linkittää teille tämänpäiväistä Savon Sanomien Liukkosen yliötä. Teen sen, jahka se verkkoon joutuu (eli nyt http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/siirtomaaherrojen-touhua/739871). Jotakin siitä kohta teille lainaan, koska siinä on erittäin hyvä analyysi aiheesta. Minä vedän nyt alla muutaman mutkan suoraksi, vaan tieten.
Uudistus on tarpeen, koska väestön liikkumisen myötä äänikynnys mm. juuri täällä Itä-Suomessa on noussut kohtuuttomaksi. Se on epätasa-arvoinen. Muistatte varmaan toissa vaaleista Tarja Cronbergin, joka ei noin 7800 äänellä päässyt eduskuntaan. Viimeisenä Pohjois-Karjalasta läpi meni meidän edustajamme hiukan vajaalla 4400 äänellä. Samaa ongelmaa on Lapissa ja Satakunnassa.
Asiasta kuitenkin sovittiin hallitusohjelmassa. Tämä oli vihreiden kynnyskysymys. Liukkonen kuvaa asiaa yliössään näin ”Ratkaisu tehtiin kokoomuksen ja vihreiden tahdosta. Molemmat puolueet laskevat, että ne hyötyvät ratkaisusta. Alaston puolue-etu ajoi alueiden oman tahdon ohi.”.
Me juhlimme viime keväänä sitä, kuinpa paljon meidän tavoitteitamme saatiin hallitusohjelmaan. Kipeää tekee nyt se, kun muut realisoivat omia tavoitteitaan. Ilman niitä tätäkään hallitusta ei olisi. Kivaahan se ei ole, mutta vaikeampaa olisi olla olematta sanojensa mittainen.
Puoluevaltuustomme kannanotossa (jotka ovat aina kaiken kirjallisesti tuotetun aineiston bestsellereitä) asiasta sanotaan näin ”SDP on hyväksynyt tehdyn kompromissin vaalipiirijaon uudistamisesta ja sitoutuu sen toteuttamiseen. Puoluevaltuuston on pahoillaan, että Itä-Suomeen ei luotu yhtä yhtenäistä aluepoliittisesti ja kulttuurisesti vahvaa vaalipiiriä nykyisistä Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireistä”. Jatkuu se tuostakin, mutta tässä nyt osa.
Puolustusvoimauudistus tulee koskettamaan myös Pohjois-Karjalaa. Aiheesta on käyty jo melko iso keskustelu puolesta ja vastaan perusteluineen, enkä niihin tässä enää palaa. Kirjoitin siitä aikaisemmin. Ymmärrän minä hyvin sen, että samanaikaiset suuret muutokset eivät tunnu pelkästään hyvälle.
Ammattikorkeakoulu-uudistus. Paikkoja leikataan joka puolelta maata nuorten määrän vähetessä. Kaikki muu olisi vastuutonta. Kuntapäättäjänä olen koko ajan tekemissä sen kanssa, että isommillekin resursseille olisi käyttöä. Jos meillä on koulutuspaikkoja nuoria enemmän, sitä vähemmän meillä on mahdollisuutta vastata kasvavaan tarpeeseen toisaalla.
Keskustalaiset ovat sitä mieltä, että tämä uudistus vesittää nuorisotakuun. Tuskin vesittää – repertuaari takuun luomiseen on paljon, paljon laajempi kuin vain amk-paikat. Siellä puhutaan toisen asteen opiskelupaikoista, työpajoista, harjoittelupaikoista jne.
No, sitten kuntarakenneuudistus. Paljon on siitä vielä sumussa, kun esimerkiksi rahoitus on auki. Puoluesihteerimme on jo pitkän aikaan suositellut puhumaan suoraan politiikassa. Joudun asiaa tässä vähän harkitsemaan. Katsotaan, kuinka saan sanani aseteltua.
Maakuntien joukkoon mahtuu esimerkiksi sellaisia (ei nyt ala kovin lupaavasti minustakaan…), joissa on vahva keskuskunta/-kaupunki tai useampia. Sitten on kehyskuntia, kuten aikanaan oli esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunta, joka muuten lukee passissani syntymäpaikan kohdalla. Muistakaa siis, että tätä kirjoittaa alkujaan kehyskuntalainen.
Sitten on isompi joukko erilaisia kuntia. Osan tuloista valtionosuudet muodostavat merkittävän osuuden. Suomalaisissa kunnissa tapahtuu oikeasti myös sitä mainostettua huoltosuhteen heikkenemistä, eli vähemmän on työssäkäyviä veronmaksajia ja enemmän niitä, joiden elosta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista verorahoilla huolehditaan.
Samalla väki muuttaa (vieden sen äänioikeutensakin) pieniltä paikkakunnilta, niin että ainakaan entisenlaisiin palveluihin ei ole edes tarvetta, saati varaa.
Kuntauudistus perustuu ydinajatukseltaan siihen, että jokaisesta suomalaisesta voitaisiin pitää säällisesti huolta asuinpaikasta huolimatta. Mitä enemmän muutoksen kanssa jahkataan, sen heikommin me aidosti välitämme näistä reuna-alueiden ihmisistä. Muistettakoon, että Itä-Suomi on tuolta piäkaupunkiseudulta katseltuna reuna-aluetta, mistä syystä meidän on oltava tarkkana.
Kehitystä kyllä tapahtuu koko ajan. Kuopion seudullakin meillä on yhteistyötä ja ajatuksia siitä monen kunnan kanssa. Mutta onko tätä järkevää hoitaa niin, että kolmesta elementistä -keskus/kehys/muut- kaksi liikkuu? Olisiko oikein, että kehyskunta, joka kiistatta hyötyy asemastaan, ottaisi vastuuta myös maakunnasta muutoin? Vai onko se vain muiden + keskuskuntien asia? Ja kuten sanottua, ennen suurempia rytinöitä olisi tarpeen tietää, kuka lopulta tässä maksaa mitäkin.
Kuten valtuustossamme eilen kuultiin, ei tämä päätöksenteko ja vastuunkanto aina pelkkää onnea ja autuutta ole. Siltikään niitä vaikeita ja kipeitä asioita ei voi jättää tekemättä. Lopulta, katsokaas, joku ne tekee kuitenkin.
Kuvasta saatte tehdä haluamanne johtopäätökset.
Helsingin yössä
Päättäjien paikkoja
07.02.2012 21:12
Ne on sitten vaalit käyty, ja Niinistön pitkä kampanja päättyi odotetusti. Kuten kerroin, Haavistoa kannatin viimeiset kaksi viikkoa, mutta ei sunnuntai-ilta isoja tunteita herättänyt, kun alkuperäinen oma ehdokkaani ei ollut enää mukana.
Tänään kuumeen keskellä olen ihmetellyt uutista, jossa Haavisto vakuuttaa, ettei homous vaikuttanut hänen vaalitulokseensa. Pekka, vaikutti se. Moni (etenkin) iäkkäämpi ihminen ei voinut sen vuoksi äänestää, ja kertoivatkin asian. Ei siitä niin kauaa ole, kun naiseksi syntyminenkään ei ollut varsinainen lottovoitto. Onneksi ajat ja ajatukset muuttuvat myös tästä eteenpäin.
Kuopiossakin on tapahtunut vaikka mitä. ”Suurista kaupungeista yrittäjien suosikki on Kuopio. Yrittäjät kiittävät erityisesti sen infrajärjestelyitä. Kuopio onnistui myös viestinnässä ja tiedottamisessa, seutukunta- ja maakuntayhteistyössä ja yritysvaikutusten arvioinnissa.” (STT Info 1.2.2012)
Ei tästä niin kauaa ole, kun saimme melkoista kritiikkiä yrittäjiltä, joten eteenpäin on menty. Kissan on nostettava sen verran häntäänsä, että valtuustoaloite yritysvaikutusten arvioinnista on lähtöisin meidän valtuustoryhmästämme. Lopultahan kysymys on myös ihmisten työpaikoista ja verotuloista.
Toinen ISO uutinen täällä on ollut Puijolle kaavaillut muutokset. Käsittelimme vuonna 2010 valtuustossa Puijon hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Siitä löytyy mm. tällainen kohta ”golf-kenttää laajennetaan 9 reikäiseksi ja tasoituskelpoiseksi”. Kun asiaa käsiteltiin valtuustossa, tämä oli hakkuiden lisäksi yksi eniten huolettava seikka. Valtuutetut halusivat varmistua, että tällaiset asiat tulevat poliittiseen päätöksentekoon.
Savon Sanomat uutisoi viime lauantaina golfin pelaajien olevan tulossa Konttilaan. Vikkelimmät päättäjät ehtivät tyrmätä asian mitä merkillisimmillä perusteilla. Taisivat unohtaa, että siellä on jo golf-rata.
Oikeasti en usko, että tuonsuuntainen kehittäminen saa enemmistöä tuekseen valtuustossa. Sitä en ymmärrä, että tästä tehdään päättäjien kilpajuoksu, kuka tyrmää ensimmäiseksi ja edes asian jatkovalmisteluun perehtymättä.
On niitäkin, jotka mieluusti nykyistä paremman kentän Puijolla näkisivät, ja heidänkin oikeuksiinsa kuuluu se, että päättäjät perehtyvät asiaan. Muutenhan tämä käy liian helpoksi.
Politiikan pyykkipäivä
29.01.2012 21:19
Ihmiset sieltä ja täältä ovat kyselleet ja esittäneet näkemyksiään siitä, mikä meidän kampanjassamme meni pieleen. Viimeisin keskustelu sisälsi väitteen, että ehdokkaallamme Lipposella ei ollut sanomaa, ja unohdimme peruskannattajakuntamme, kun keskityimme kampanjoimaan Facebookissa.
Joo, onhan siinä ongelma, jos viesti ei välity äänestäjille saakka, mutta kyllä se viesti olemassa oli. Useampiakin, mutta minulle jäi päällimmäiseksi mieleen Lipposen Kuopion-vierailusta se, että meidän ei tule kääntää selkäämme Euroopalle. Ei sulkeutumiselle ja itseemme käpertymiselle, kyllä suvaitsevalle avautumiselle Euroopan suuntaan.
Emmekä me kampanjoineet vain Facebookissa. Puoluesihteerimme Mikael panosti varmasti sosiaalisen median puoleen, me olimme toreilla ja kauppakeskusten pihoilla. Enkä sano tuota pahalla Mikaelista, kyllä me tiesimme, mitä olimme saamassa, kun häntä puoluesihteeriksi valittiin.
Uskalla täysin rehellisesti sanoa, että Kuopio teki kaiken tehtävissä olevan. Talkoolaisemme olivat torilla silloinkin, kun me töissä käyvät emme paikalle päässeet. Ei heitä vaivannut tuuli, pakkanen tai räntäsade. Kyllä me tavattiin ne peruskannattajamme. He vaan eivät tällä kertaa liittyneet joukkoon.
Totuutta siitä, miksi näin on, ei ole kenelläkään, ja samojen arvailujen ja näkemysten äärellä olette kuin minäkin, joten en ala niitä toistamaan.
Sitä en ymmärrä, että omat hakkaavat nyt toisiaan, kun pyykkiä pestään. Etelänaapurimme kansanedustaja Viitamies haukkuu ihan nimeltä Savon Sanomien haastattelussa (29.1.20129 piirinsä toiminnanjohtajan. Rakentavaa, ja tilannetta parantavaa… Viitamies on blogissaan antanut sapiskaa omille joukoille tekemättömästä – ja väärin tehdystä – vaalityöstä. Hän on saanut siihen palautteen Länsi-Savo-lehdessä (28.1.12). Palautteen mukaan kansanedustaja purjehtii paikalle arvostelemaan muita, eikä itse osallistu konkreettiseen vaalityöhön.
Väitteen todenperäisyyttä en tiedä, kun meidän vaalityömme keskittyi Pohjois-Savoon. Sen tiedän, ettei mikään ole näissä hommissa ärsyttävämpää kuin kaiken tietäjät, jotka eivät itse laita tikkua ristiin. Tietävät kyllä etu- ja jälkikäteen, kuinka asiat pitäisi/olisi pitänyt tehdä, mutta teon aikaan heitä ei edes näe missään. Säästäkää meidät nyt edes tältä, please.
Kävin tänään kuntosalilla. Porttikongissa hyppi, heilui ja riehui kolme noin 12-vuotiasta poikaa. Lähtivät samaan aikaan kanssasi kävelemään. Tällaisen keskustelun kävin heistä yhden kanssa. Mitään muuta ei sanottu.
Poika: ”Kumpi on parempi, Haavisto vai Niinistö?”
Mä:”Mun mielestä Haavisto.”
Poika:”Miks?”
Mä: ”Musta tuntuu, että se ymmärtää vähän paremmin niitäkin, joilla ei ole ihan tosi isot tulot.”
Poika:”Ootsä sossu?”
Mä:”Oon.”
Poika:”Joo, mä oon nähnyt sut jossain.”
Ja sitten he erkanivat toisaalle hyppien, heiluen ja riehuen. Nuorisoko ei muka ole kiinnostunutta politiikasta? =)
Kävin tänään Haavisto-tilaisuudessa kuopiolaisessa kauppakeskuksessa. Vihreiden toivomuksesta käytin julkisen puheenvuoron. Helpompaa se oli kuin kuuden vuoden takainen Halos-mainosten jakaminen torillamme 30 asteen pakkasessa, jota vihreä valtuutettu Eeva Heinonen esimerkiksi harrasti.
Kysyin Haavistolta, voimmeko me työtätekevät luottaa siihen, että valituksi tultuaan hän muistaa arvopuheissaan myös työntekijöiden aseman jättämättä sitä yksinomaan kilpailukyvyn armoille. Lupasi. Ja kehotti kaikkia työntekijöitä järjestäytymään.
Ilmeestä näkee, että oma ehdokkaani on jo poissa pelistä, mutta Pekka onkin sitten heti kakkonen! Onneksi ei tule kolmatta, koska mun rinnukseeni ei mahtuisi enää yhtään merkkiä.
Vastaus
Kysymys
Valinta
28.01.2012 10:30
Taisin tuossa edellisessä jo kertoa, ketä tulen tällä toisella kierroksella äänestämään. Aion käyttää oikeuteni tänään, ja jälleen nuorison seurassa. Muuten äänestäisinkin varsinaisena päivänä.
Olen ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, etten voi äänestää oman joukkueen ehdokasta. Erilaisista puheista päätellen meitä on monta, ja joillekin se on tuskaisaa.
Yhtä tovereista tuntui ärsyttävän, kun vaalituloksen selvittyä ekalla kierroksella demareita alkoi ilmoittautua Haaviston taakse. Ilmoituksista tuli uutisia. Ärsytys toverilla johtui siitä, että samat demarit eivät kuulemma missään vaiheessa ehtineet ilmoittautua Lipposen taakse.
Minä uskon asian olevan niin, että ilmoittautuminen oli tarpeetonta, koska on enemmänkin itsestään selvää, että oman ehdokkaan takana ollaan. Ei olisi mediassa mennyt läpi Kiurun/Guzeninan/Gustafssonin tiedote, jossa kertovat olevansa Lipposen takana. Uutinen siitä tuli, kun joutuivat vieraista valitsemaan omansa.
Jonkun mielestä suruaika oli tarpeen ennen valintaa. Jaa. Meitä on moneksi. Minä suren, jos läheisilleni tapahtuu ikäviä asioita. Minua saattaa harmittaa (pitkäkestoisestikin esimerkiksi erilaiset puoluekannatukset), jos vaalitulos ei ole toivomani. Koskee myös niitä vaaleja, joissa olen itse ehdolla, mutta ei se kyllä surua synnytä. Ainakaan sellaista surua ei toimiva demokratia minussa saa aikaiseksi, joka estäisi tekemästä valintaa jäljellä olevista ehdokkaista.
Jo kunnallispolitiikka on usein valintoja ei toivottavan ja vähemmän ei toivottavan välillä, joten on sitä tullut harjoiteltua. En minä enää Haavistoani ala tässä perustelemaan, koska Savossa se tulkitaan Niinistön haukkumiseksi, eikä minulla siihenkään ole tarvetta. Niinistön takanakin on hyviä ystäviäni, joten ei Sauli nyt ihan mörkö voi olla. 
Joka tapauksessa en tule jatkossakaan luopumaan vaikutusvallastani edes niissä tilanteissa, jolloin mieluisin vaihtoehto on pelistä poissa.
Demokratian tulevaisuus on joka tapauksessa turvattu. Ystävieni kahdeksanvuotias tytär oli järjestänyt ennakkoäänestyksen kotonaan. Oli ollut ehdokasluettelot, äänestysliput ja – paikat. Ei siis lannistanut tätä nuorta naistakaan vaalitulos, vaikka oli ensimmäisen kierroksen alla valjastanut upouuden potkurinsakin Lippos-mainosten jakoon. Eteenpäin eläväisen mieli!
Haavisto kehiin
23.01.2012 21:37
Mulla oli tänään olo kuin olisin ollut vieraissa. Eilen vielä takkini rinnuksessa oli Lippos-merkki, tänään siinä komeili Haavisto.
En voi jättää äänioikeuttani käyttämättä. Valitsen puoleni. Kun kakkoskierroksen kisaajiksi nousivat Niinistö ja Haavisto, tiesin samalla sekunnilla, että ääneni menee Haavistolle.
Uskon siihen – koska jakolinjat ihan oikeasti ovat olemassa – että Haaviston aikana työntekijöiden asema olisi helpompi kuin jos arvojohtajan ääntä käyttää EK:n kaverina tunnettu Niinistö. Minulla ei ole mitään työnantajia vastaan, sieltähän se leipä moneen pöytään tulee, mutta henkinen maailma työpaikkojen liepeillä on taistojen kenttä. Vai mikä se EK:n taannoinen lausunto sairauslomien karenssipäivästä työntekijöille oli?
Jos paljon pohjoiskorealaisia aidompi surija Väyrynen olisi ollut toisella kierroksella Niinistöä vastassa, olisin surutta äänestänyt EK:n kaveria välttääkseni äänestämästä ehdokasta, joka teki itsestään vitsin. Ja selittäkää se mainos ”Kyllä linnassa pitää isäntä olla. Ja emäntä.” ihan kuinka tahdotte. Minä tulkitsin sen tavalla, josta en pitänyt.
Eli kun tästä tuli N/H, äänestän arvojen mukaan. Jos tämä olisi ollut N/V, olisin (pakottanut itseni äänestämään ja) äänestänyt henkilöä. Tai henkilöä vastaan, kummin vaan.
Tänään Kuopion kaupunginhallituksessa hämmästyin. Perussuomalaisten varajäsen Hujanen kertoi äänensä menevän Haavistolle toisella kierroksella. Minulla onkin kuin onkin jotakin yhteistä perussuomalaisen kanssa! Olen Soininkin kanssa samoilla linjoilla – tyhjää ei äänestetä.
Mun kakkonen
Taputtelua
21.01.2012 16:56
Olen siten tavallistakin tavallisempi, että rakastan viikonloppuaamujen kiireettömyyttä. Silloinkin, kun oikeasti jonnekin tulee vielä hetken päästä kiire, kun aikansa venyttelee.
Tänään luin kaksi lehteä ja muun muassa löysin sanoja asioille, joita olen itsekin yrittänyt sanalliseen muotoon saattaa. Vaan siihen vasta kohta.
Sitä ennen yksi Savon Sanomien Kuuman linjan pätkä. Ko. Kuuma linja on nimettömään mielenpurkamiseen tarkoitettu palsta. Siellä on tänään yksi tällainen: ”Kylläpä taas kaupungin päättäjät olivat säästämässä väärässä paikassa, kun ottivat rahallisen liikuntaedun pois. Pitäisi päinvastoin kannustaa liikkumaan jaksaakseen työelämässä. Että näin säästetään Kuopiossa.” Nimim. Liikuntaa kansalle.
Tällä ilmeisesti tarkoitetaan kaupungin henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan välisten neuvotteluiden tulosta, jossa sovittiin monien erilaisten pienen ja isojen henkilöetuisuuksien muuttamista toiseen muotoon. Perustelujen mukaan uusi muoto on tasapuolisemmin henkilöstön saavutettavissa. Uusi malli tukee kyllä edelleen liikkumista, ja suuruusluokassa ihan saman summan kaupunki käyttää, eli mistään säästöstä ei edes ollut kyse. Vaan mikä ettei, jos neuvottelujen lopputulema on kaupungin työntekijöiden mielestä huono, seuraavissa neuvotteluissa tilanteeseen pystyy vaikuttamaan. Tässä on päättäjillä kyllä pienempääkin pienempi rooli.
Olen sivusilmällä seuraillut Helsingin Guggenheim-keskustelua. Jos itse olisin tällä sekunnilla asiasta päättämässä, sanoisin ei. Vaan ensinnäkään en ole, en edes tulevilla sekunneilla, ja toisekseen en ole nähnyt kaikkia asiaan liittyviä faktoja. Ei päätöksiä sillä tapaa tietenkään tehdä. Ja asioilla on aina puolensa ja puolensa.
Olen törmännyt samoihin perusteluihin Guggenheimin kummallakin puolella kuin mitä Kuopiossa on kuultu esimerkiksi jälkikäteen onnistuneeksi todetun Saaristokadun osalta. –Joku virkamies/päättäjä haluaa monumentin itselleen – rahat ei riitä peruspalveluihinkaan ja toisaalta – vetovoima kasvaa. Kuten sanottua, ei harmita, ettei tämä ole Kuopion vääntö.
Ja ai niin, ne sanoiksi puetut ajatukset. Kuopion Kaupunkilehdessä (21.1.2012) oli yleisönosastolla naistentautien- ja synnytysten erikoislääkäri Aila Miettisen kannanotto ”Myytti vanhenevasta naisesta romutettava”. Vaikka kirjoittaja tarkoittaa selvästi minua vanhempia naisia (tietenkin.), niin tämä kolahti.
”Perherasitteen helpottaessa on enempi mahdollisuuksia nautinnolle ja itsestä huolehtimiselle. Työelämässä suoriutuminen parantuu pitkän kokemuksen ansiosta. Iän tuomien kokemusten ja äitiyden vuoksi elämä on seesteisempää, rauhallisempaa ja viisaampaa. Kaikilla elämänaloilla naisen suoriutumiskyky kohoaa.”
Olen saanut tästä vasta aavistuksen, mutta tuolle se alkaa tuntua. Ihmeellistä.
Tänään kampanjoitiin jälleen Kuopion torilla. Entisiä ja nykyisiä virkamiehiämme näkyi teltoilla. Ex-apulaiskaupunginjohtajamme Jukka Pulkkinen liputti Lipposta, nykyinen virkanaisemme Jaana Vasankari löytyi Keskustan joukoista. Hienoa, että aktiivisuutta löytyy.
Meillä oli tarjolla Lippos-soppaa.
Minä hätkähdin kesken vaalijutustelun, kun joku taputti takamustani. Käännyin (varmaan aika nopeasti…) ja taputtelija olikin kummityttöni ihanainen veli – torin ainoa miehenpuoli, joka saikin taputella.
Ties kuin mones kimppakuva
Juhlapäivä
15.01.2012 11:11
Meidän perheen äänioikeutetut käyttävät oikeutensa tämän kierroksen osalta tänään. Mukaan saamme yhden nuoren neitokaisen, joka saa äänestää ensimmäistä kertaa.
Tässä perheessä jälkikasvu tietää, mitä äänestäminen tarkoittaa ja merkitsee. Muistan, kun jo noin kymmenen vuotta sitten esikoisen kanssa laskimme, milloin hän pääsee ekaa kertaa uurnalle. Laskimme hänen toiveestaan. Näiden vaalien piti olla tuo eka kerta, mutta eduskuntavaalien aikaistaminen teki sen, että poika sai äänestää äitiään ensimmäisissä vaaleissa. Kai se saamisen puolta oli joutumisen sijaan?
Meillä on paljon keskusteltu pressaehdokkaista. Kenellekään tuskin on epäselvää, että äänestän Lipposta. Mainitsemani neitokainen arveli viimeksi, ettei tiedä, ketä äänestää. Oli pieni kiusaus minulla arvaatte varmaan mihin, vaan taistelin vastaan, ja kerroin eri ehdokkaista, ja jatkan sitä tänään. Toki lisään loppuun oman näkemykseni, mutta ehdottomuutta en siitä tee. Kuulostaa sille, että vastoin periaatteitani kirjoittelen itsestäänselvyyksiä, mutta tämä ei ole minulle itsestäänselvyys käytännössä. Taistelun paikka henkistä pienuutta vastaan.
Kun tuolla pakkasessa palelee Lipposta kehuen, olisi toki helppoa käyttää sisätilatilaisuudet hyväksi. Vaan oikean kuvan haluan demokratiasta välittää.
Oman äänestäjän kanssa keskustelu on ollut niin pitkäkestoista, että pelkoa demokratian vääristymisestä ei ole.
Poika: ”Paljonko maksat, että äänestän Lipposta?”
Äiti: ”En mitään tietenkään, mutta pizzalla voidaan äänestyspäivänä käydä.”
Poika: ”Sillä saa korkeintaan äänen Niinistölle.”
Poika: ”Taidan äänestää Soinia.”
Äiti: ”Ethän sä nyt mitenkään voi Soinia äänestää.”
Poika: ”Mähän voin äänestää, ketä haluan.”
Äiti: ”Totta, mutta…”
Loppulause jääköön perheen sisäiseksi salaisuudeksi.
Oikeasti siis ensisijainen tavoitteeni on opettaa nuoret käyttämään äänioikeuttansa, joka pitää sisällään myös täydellisen vapauden valita äänensä kohteen.
Nuo gallupit sitten. Viime keväänä Savon Sanomilla oli luotettavaksi mainostettu gallup muutamaa viikkoa ennen vaaleja (tarkalleen ottaen 27.3.). Minun kohdaltani tuloksen vaaleissa olisi pitänyt näyttää sille, että demareista edelleni menisivät istuvat kansanedustajat Rajamäki ja Väätäinen, minkä lisäksi myös Hahtala, Suhonen, Sokka, Haverinen, Korte, Kiljander ja Hynynen. Vaaleissa olin kolmas. Opettaa asettamaan gallupit arvoonsa. Tehkää tekin niin.
Ilolla Lipposen puolesta Kuopion Petosella
PS-iltasella:
Neitokainen: ”No, kyllä minusta kuulostaa, että se Lipponen on paras vaihtoehto.”
Pojan äiti: ”Niin no, no niin, no. Ainakin minusta.”
Käykö kaikki?
06.01.2012 23:42
Lipponen oli Kuopiossa tänään vaalijuhlimassa. Ei ollut epäselvää, että puhujanpöntössä seisoi valtiomies. Ehdokas on saanut viime päivinä kuraa oikein molemmille nilkoille. Yksi virhe ja vääryys, johon hän median silmissä on syyllistynyt, on ollut kuraan reagointi.
Selväähän se on, ettei poliitikko saa koskaan mediassa viimeistä sanaa. Pitäisikö siis todella kaikkien aina kiltisti niellä kaikki huttu, mitä ikinä joku toimittaja – niin hyvänä kuin huonona päivänä – keksii esittää? On se kumma, ettei Haavisto tunnistanut Medvedeviä kuvasta. Tai että Lipponen ei lähtenyt Hesarin kävelytestiin.
Kyllä siinä sivistystehtävä kärsii, kun alvista nautitaan.
Arvostan Lipposta siitä, että hän ei suostu nieleksijän rooliin. Minusta se on ennemmin suuruutta kuin pienuutta. Lauman mukana meneminen on helpompaa kuin vastavirtaan kauhominen.
Media on vallan vahtikoira, ja tarpeellinen sellaisena. Mikä on media vastuu, ja kuka sitä oikeasti valvoo?
Taannoin kotoisessa maakunnassamme paikallisen aviisin toimittaja kirjoitti eräästä alueemme yrityksestä jutun, jossa nätisti arvioiden 60 % faktoista oli ainakin lähellä oikeaa. Osa pieleen menneistä faktoista oli oikaistu seuraavan päivän lehdessä huomaamattomasti. En tiedä, kuka kantaa vastuun, jos kyseisen yrityksen liiketoiminta kärsii virheellisistä väitteistä, kuten täysin mahdollista on.
Kaikkiko muka oikeasti pitäisi niellä?
Äänestetään Lipposta, saadaan hyvä presidentti.
Numero 5
Vaalirahat
14.06.2011 22:10
Puoluevaltuustomme on kutsuttu koolle perjantaiksi päättämään hallitukseen osallistumisesta. Jokohan toinen kerta toden sanoisi? Jos kokous toteutuu ja paikalle pääsen, kerron teille kyllä asiasta tarkemmin. Kutsun sain, kuten myös Haverisen Timo Iisalmesta. Pohjois-Savolla on kaksi edustajaa puoluevaltuustossamme. Arvaatteko ketkä?
Tein sunnuntai-iltana vaalirahailmoituksen. Viikon verran jäi matkaa aikatakarajaan.
Lainmukainen ilmoitus on melko ylimalkainen. Siksipä kerron täällä ne, joille ei tuolla oikein ollut paikkaa, mutta joiden julkaisemiseen minulle on lain määrittämä lupa.
Omaa rahaa ei varmasti tarvitse paljoa selitellä. Luottamushenkilöpalkkiot kiertävät saman aiheen ympärillä.
Yksityishenkilöiltäkin tukea tuli. Summat vaihtelivat 20 ja 1000 euron välillä. Valtiontalouden tarkastusvirastolta tulleessa opastuksessa lukee näin: ”Yksityishenkilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen antamansa nettotuen arvo on alle 1500 euroa.” Kaartisten pariskunnalta vaalityöhön tuli 800 euroa, jonka julkisuudesta keskustelimme muiden joukossa laatiessamme ilmoitusta.
Monta tapaa tukea, joista joku helpompi, joku hankalampi
Loppu tuli monelta muulta henkilöltä. Kiitos jokaiselle.
Yrityksetkin halusivat tukea. Niistä julkinen on Kuopion Vartiointipalvelulta tullut 500 €, jonka suurvisiiri Kolehmaisen Mika (se lentäjä) julkaisi nettisivuillaan. Usean puolueen ehdokkaat saivat hänen yritykseltään saman määrän.
KTY tuki kaikkia ehdokkaitaan samalla 6000 euron summalla.
Rahoitusilmoituksesta löytyi myös kohta ”muut tahot”. Minun kohdallani näitä oli ensinnäkin oma ammattiliittoni PRO. Myös heidän sivuillaan on julkaistu kaikki tuen saajat. Sitä paitsi sieltä saamani summa ylittää tuon 1500 €, jolloin olenkin siitä ilmoitusvelvollinen. Minusta hienointa ammattiliittoni tuessa on se, että oli jäsenehdokas mistä puolueesta tahansa, häntä tuetaan.
Kaksi pohjoissavolaista paikallisyhdistystä tuki myös. Toinen näistä oli oma yhdistykseni, ja toinen Sisä-Savon Toimihenkilöt TU ry., joka maksoi yhden lehti-ilmoituksen. Tuki oli varmasti julkista (165 €), kun se luki lehdessä olleessa ilmoituksessakin.
Tradeka tuki 1000 €:lla kaikkia hallinnossaan mukana olevia ehdokkaita. Olen Tradekan edustajiston varajäsen.
Kuopiolainen kansalaisvaikuttaja, potkulautapyöräilijä, öinen pullojenkerääjä ja sienestäjä Eino Pelkonen kyseli jo alkukampanjasta Savon Sanomien nettisivuilla, mistä nämä rahat oikein tulevat. Näistä ne tulivat. Osaa lahjoittajista en edes tiedä. Meillähän oli puolueen sivujen kautta se nettikeräys, jossa pystyi lahjoittamaan minkä summan tahansa. Sieltäkin joku summa tuli – alle 1500 €, mutten tiedä, moneltako lahjoittajalta, ja keitä he olivat.
Kaupunginvaltuustomme istui eilen tajuttoman pitkään. Ryhmät aloittivat klo 17, ja valtuusto päättyi klo 23.30. Ei tolkkua, ei.
1 2 3 Seuraava »
Kyselyt
Lataa ...